Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Suihkussa käyntiin kohtuutta

Lisätty 05.01.2020

Suomalainen viettää suihkussa keskimäärin viisi minuuttia joka päivä. Kaukolämmöllä, sähköllä, öljyllä tai puulla lämmitetty vesi viipyy ihollamme muutaman sekunnin, kunnes se menee jätteenä viemäriin. Suomalaisten suihkussa käynneistä kertyy vuoden aikana lähes miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöt, mikä vastaa puolen miljoonan tavallisen henkilöauton vuotuisia päästöjä.

 Suihkuaikaa voi helposti lyhentää ja vedentulon katkaista saippuoimisen ajaksi. Lompakkokin kiittää nopeasta suihkusta. Jokainen minuutti vähemmän suihkussa tuo vuodessa säästöä 50 euroa.

 Helsingin Sanomat kertoi (16.11.2019) idealinko Jan Erolan saavan parhaat ideat suihkussa. Toivottavasti ideat syntyvät nopeasti.

 Kimmo Klemola, Lappeenranta                 

Lue kokonaan »

Perustuuko lentoselvitys toiveajatteluun? (Mielipide Etelä-Saimaa 20.5.2019)

Lisätty 05.01.2020

Keskiviikkona 15.5. julkistettiin Taloustutkimuksen tekemä Lappeenrannan lentoliikenteen matkailutulovaikutus -selvitys. Vuonna 2021 lentoliikenteen arvioidaan tuovan Etelä-Karjalaan ja lähimaakuntiin 30 miljoonaa euroa.

Selvityksen laskelmat perustuvat yksisuuntaiseen Euroopasta tulevien matkailijoiden tuomaan rahavirtaan – jokaisen matkustajan oletetaan jättävän alueelle 1155 euroa. Lisäksi venäläisen matkustajan oletetaan jättävän noin kymmenesosan eli 115 euroa. Vuonna 2021 lentoasemalla arvioidaan olevan noin 140 tuhatta matkustajaa (nousut ja laskut) ja kolmasosa matkustajista on Euroopasta tulevia.

Tein selvityksen pohjatiedoilla kaksisuuntaisen talousvaikutuslaskelman, joka ottaa huomioon myös lentoliikenteen mukana Eurooppaan viedyt suomalaisten eurot ja lentotoiminnalle annetut suorat tuet. Laskelma paljastaa, että talousvaikutukset ovat erittäin herkkiä matkustajien kansallisuusosuuksille. Lentomatkustajien kansallisuuksia ei ole tähän mennessä tilastoitu ja Taloustutkimuksen käyttämät luvut perustuvat arvioihin (toiveajatteluun?). Inhorealistisemmalla noin 10 prosentin Euroopasta tulevien matkustajien osuudella Lappeenrannan lentoliikenteen nettotalousvaikutus kääntyy 20 miljoonaa negatiiviseksi.

Matkustajien kansallisuudesta riippumatta kaavailtu lentotoiminta aiheuttaisi noin 50 tuhannen tonnin hiilidioksidiekvivalenttipäästöt. Sitran juuri julkaistun raportin mukaan suomalaisten tulisi ilmastotavoitteisiin päästäkseen siirtyä kasvisruokaan ja luopua autosta. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä turhien lentojen vähentäminen olisi kuitenkin helpoin hedelmä poimittavaksi. Lappeenrannan virkamiehillä luulisi olevan vaikeaa mainostaa samaan aikaan Lappeenrantaa ilmastopääkaupunkina ja lisätä tukea halpalennoille.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, kaupunginvaltuutettu (vihr.), Lappeenranta

Liite: Lappeenrannan lentojen talousvaikutusten herkkyysanalyysi Taloustutkimuksen raportin pohjalta sekä ilmastovaikutusten arviointi

Lue kokonaan »

Ydinvoimaloita Lappeenrantaan?

Lisätty 15.11.2019

Etelä-Saimaa kirjoitti 15.11.2019 LUTin pienydinvoimalatutkimuksesta (SMR) ” LUTin viittä vaille valmis ydinvoimalan koelaitos käy ensi töikseen lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjen kimppuun — Katso kuvista, miltä useiden metrien korkuinen laitos näyttää”. Lappeenrannan asutuskeskittymiin riittäisi kuulemma 3–4 ydinvoimalaa. Onnettomuuksien mahdollisuudesta, asukkaiden mielipiteestä tai ydinjätteestä ei ollut jutussa sanaakaan. Tai hinnasta.

Kirjoituksessa on vääriä lukuja Suomen sähkön ja kaukolämmön päästöjen osalta. Haastateltu professori Hyvärinen (tai toimittaja) ei liene perehtynyt sähköntuotannon koko elinkaaren päästöihin, vaan tiedot ovat Energiateollisuus ry:n julkaisuista. Energiateollisuus ei valitettavasti päästöjulkaisuissaan laske koko elinkaarta mukaan, vaan ilmoittaa ainoastaan fossiilisten polttoaineiden piipunpään päästöt – polttoaineen tuotannon päästöt jäävät kokonaan pois. Samaten bioenergia, ydinvoima, tuuli, vesi ja aurinko lasketaan nollapääastöisiksi, vaikka ne eivät sitä tietenkään koko elinkaaren osalta ole. Suuri osa päästöistä jää siis tilastojen ulkopuolelle.

Suomen sähköntuotannon koko elinkaaren päästöt vuonna 2017 olivat melko tarkkaan 10 miljoonaa tonnia CO2e. Sähkönkulutus on kuitenkin noin 30 % suurempaa kuin tuotanto johtuen nettotuonnista. Yllättäen sähkönkulutuksen elinkaaren päästökerroin (159 gCO2e/kWh) on suurempi kuin sähköntuotannon (154 gCO2e), mikä vuonna 2017 johtui lähinnä Viron palavalla kivellä tuotetusta sähköstä, jota Suomeen jonkin verran tuotiin. Sähkönkulutuksen elinkaaren päästöt olivat vuonna 2017 Suomessa 13,5 miljoonaa tonnia CO2e.

Kaukolämmön elinkaaren päästöt olivat viime vuonna Suomessa 5,8 miljoonaa tonnia CO2e.

On tietenkin mukavaa, että kaikkea tutkitaan. Eri asia on, hyväksyvätkö ihmiset asuinkeskittymiin ydinreaktorilla toimivia lämpölaitoksia. Näkemistäni esityksistä (VTT) olen havainnut, että vakuutukset suuren onnettomuuden osalta hoidetaan näissä SMR-reaktoreissa ydinvastuulailla (valtio tai yhteiskunnat kantavat vastuun suuronnettomuudessa).

Tämä ei tietenkään ole yllätys. Mikään vakuutusyhtiö ei myy eikä ole koskaan missään maailmassa myynyt ydinvoimaloille vakuutuksia pahimman varalle. Periaatteessa ydinlaitoksen haltijalla on rajoittamaton vastuu, mutta käytännössä suuren onnettomuuden tapauksessa vastuu siirtyy yhteiskunnalle.

Kaikkialla maailmassa valtiot ovat käytännössä maksaneet ydinvoimaloiden vastuuvakuutukset. Sen takia ydinvoimaa on jopa kutsuttu maailman sosialistisimmaksi energiamuodoksi.

SMR on ollut hyödyllinen sotalaivoissa ja -sukellusveneissä. Siitä ovat olleet kiinnostuneet myös maat, jotka haluavat valmistaa raaka-ainetta ydinaseisiin. Näissä käyttökohteissa hinnalla ei ole ollut väliä.

Lue kokonaan »

HINKU-hankkeessa on Etelä-Karjalalle haasteita—Päänvaivaa tulevat aiheuttamaan maankäyttösektorin päästöt (mielipide Etelä-Saimaa 9.11.2019)

Lisätty 14.11.2019

Etelä-Karjalan maakuntahallitus päätti kokouksessaan 14.10. hakea Etelä-Karjalalle hiilineutraalisuus- eli HINKU-maakuntastatusta ja sitoutua näin vähentämään maakunnan kasvihuonekaasupäästöjä 80 %:lla vuonna 2030 verrattuna vuoden 2007 päästöihin.

Hiilineutraalisuudelle ei ole vakiintunutta määritelmää ja eri maissa se ymmärretään hieman eri tavalla. Joissain maissa maankäyttösektorin (metsät ja viljelysmaat) nieluja ei oteta täysimääräisesti huomioon ja esimerkiksi lentoliikenteen päästöt lasketaan mukaan. Fossiilisten polttoaineiden päästöjen vähentäminen on aina ensisijainen prioriteetti.

Etelä-Karjalan vahvuus on uusiutuvassa energiassa. Vesivoiman ja varsinkin bioenergian tuotanto on mittavaa – aurinko- ja tuulienergian tuotanto on sen sijaan mitätöntä. Tieliikenteessä ja työkoneissa fossiilisten polttoaineiden korvaaminen on kovin hidasta.

Päänvaivaa Etelä-Karjalalle tulevat aiheuttamaan maankäyttösektorin päästöt. Viljelysmaat ovat kaikkialla Suomessa päästölähteitä, niin Etelä-Karjalassakin. Kokonaisuudessaan Suomen metsät ovat hiilinielu, vaikka viime vuosien ennätyshakkuut ovat pienentäneet nielua huomattavasti. Etelä-Karjalassa hakkuumäärät ovat kuitenkin olleet jo pitkään niin suuria, että alueen metsistä on tullut päästölähteitä.

Käytännössä Etelä-Karjalassa tulisi kompensoida tieliikenteen suuria päästöjä metsien hiilinieluilla. Se puolestaan tarkoittaisi tulevina vuosina merkittävästi pienempiä hakkuumääriä ja metsänhoitotapojen muutoksia. Lisähaasteita tuo se, että pysyvyydeltään epävarmoilla hiilinieluilla ei todennäköisesti voi täysimääräisesti korvata fossiilisten polttoaineiden päästöjä. Metsien negatiiviset hiilinielut tuovat paineita myös oletukselle bioenergian nollapäästöisyydestä.

Lentoliikenne tullaan todennäköisesti myös ottamaan huomioon päästölaskennoissa tulevaisuudessa. Maakuntahallituksen kokouksessa päätettiin hiilineutraalisuushankkeen lisäksi valmistella maakunnan 250 000 euron lisätukea Lappeenrannan lentoliikenteelle vuodelle 2020.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, kaupunginvaltuutettu (vihr), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Kaakon metsät eivät sido hiiltä

Lisätty 14.11.2019

Ylen Kaakkois-Suomen uutisissa (14.10.) kehuttiin suomalaista 1950-luvulta saakka jatkunutta tehometsätaloutta ja sen ansiosta kasvanutta puumäärää Suomen metsissä.

Aiempien vuosisatojen jäljiltä lähtökohta oli kuitenkin vaatimaton. Kaskeaminen, tervanpoltto, puuhiili metallisulattoja varten ja polttopuut olivat riuduttaneet Suomen metsiä vuosisatojen ajan.

Tehometsätalouteen 1950-luvulta lähtien kuului soidemme laajamittainen ojittaminen ja kuivaus metsätalouskäyttöön, mikä selittää suuren osan metsiemme kasvaneesta puumäärästä. Saadun puutuotoksen hinta on kuitenkin ollut karmea vesistöille, luonnolle ja ilmastolle.

Metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala Itä-Suomen yliopistosta on kirjoittanut, että Suomen metsissä on vähän puuta. Sen huomaa jokainen luonnossa liikkuja. Suurin osa metsistämme on hakkuuaukkoa, nuorta taimikkoa tai vielä kovin ohkaisena kasvavaa metsää. Metsä ehtii hädin tuskin nuoruusikään, kun se jo päätehakataan. Pukkalan mukaan metsissämme voisi toisenlaisella metsänhoidolla olla puuta reilun sadan kuutiometrin per hehtaari sijasta 300 kuutiota hehtaarilla.

Esimerkiksi Saksassa on metsää alle puolet Suomen metsäpinta-alasta, mutta puuta metsissä on reilusti enemmän kuin Suomen metsissä.

Hannu Helineva ehdotti (Kaakon viestinnän lehdet 9.10.), että Suomessa otettaisiin käyttöön hiilinieluvero. Ehdotuksen mukaan hiilinieluveroa perittäisiin sellaisten alueiden kaikilta asukkailta, joissa luonnon hiilinielut olisivat pienimmät. Helinevan kiikarissa olivat ilmeisesti pääkaupunkiseudun asukkaat.

Kokonaisuudessaan Suomen metsät ovat hiilinielu, vaikka viime vuosien ennätyshakkuut ovat pienentäneet nielua huomattavasti. Kaakkois-Suomen kaikissa maakunnissa hakkuumäärät ovat kuitenkin niin suuria, että alueen metsien hiilinielut ovat negatiiviset – metsistä on tullut päästölähteitä. Ehdotetussa hiilinieluverossa suurimmiksi maksajiksi joutuisivat eteläsavolaiset ja eteläkarjalaiset. Maksajan rooliin joutuisivat myös Kymenlaakson asukkaat.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, Lappeenranta

Lue kokonaan »

SF6

Lisätty 14.11.2019

Syyskuussa Iltalehden välityksellä levisi uutinen rikkiheksafluoridipäästöistä (SF6), jotka sujuvasti yhdistettiin tuulivoimaan. Uutinen oli ”totta”, mutta mittaskaalaa eivät ihmiset ymmärtäneet. Uutista jaettiin laajasti tuulivoiman vastustajien toimesta.

Rikkiheksafluoridia käytetään eristekaasuna läpi energia- ja sähkönjakelujärjestelmän, ei siis pelkästään tuulivoimaloissa.

Rikkiheksafluoridi on 23500 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Tuulivoimaloista sitä vuotaa kuitenkin niin vähän, että vuodot aiheuttavat tuulisähkön kaikkiaan 10 gCO2e/kWh päästöistä yhden promillen eli 0,01 gCO2e/kWh.

Vertailun vuoksi ydinvoiman elinkaaren päästökerroin on noin 19 gCO2e/kWh ja turvelauhdesähkön 1089 gCO2e/kWh. Nekin tarvitsevat rikkiheksafluoridia.
Energiateollisuus ry julkaisee vuosittain sähköverkkojen SF6-päästöt (https://energia.fi/files/3881/SF6-kaasu_2018.pdf).

Vuonna 2018 rikkiheksafluoridipäästöt Suomen sähköverkoissa olivat 87 kg SF6. Kulutettua sähkökilowattituntia kohti päästö oli 0,02 gCO2e.

Tuulivoimayhdistys kirjoittaa (https://www.tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoimasta/usein-kysytyt-kysymykset/miten-sf6-kaasu-liittyy-tuulivoimaan):

”Ympäristöministeriön tilaston mukaan sähkönjakelulaitteiden F-kaasupäästöt vuonna 2017 vastasivat 0,01 Mt CO2-ekvivalenttia [sisältää muitakin F-kaasuja kuin SF6]. Suomen vuoden 2018 tuulivoimatuotanto (6 TWh) vähentää maamme kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain 4,2 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia. Eli verrattaessa tuulivoiman tuomia ilmastohyötyjä kaikkien (ei vain tuulivoimaloiden) sähkönjakelulaitteiden synnyttämiin SF6-kaasupäästöihin, voidaan saada mittakaavaa päästöihin.”

Rikkiheksafluoridin käytölle on olemassa myös vaihtoehtoja.

Lue kokonaan »

Lähimetsän avohakkuu halveksii demokratiaa (18.9.2019 mielipide Etelä-Saimaa, Kimmo Klemola ja Virpi Junttila, kaupunginvaltuutettuja (vihr.), Lappeenranta)

Lisätty 14.11.2019

Toukokuun 2018 kokouksessaan Lappeenrannan kaupunkikehityslautakunta päätti äänin 8 –1 evätä Hiessillan asuinalueen vieressä tehtävän Höltänmäen taajamametsän maisematyöluvan eli käytännössä avohakkuun ja edellytti kaupungin selvittävän mahdollisuudet jatkuvan kasvatuksen periaattein tehtäviin hakkuisiin alueella. Päätöksen takana olivat kaikki puolueet vihreistä perussuomalaisiin.

Lempeämpien hakkuutapojen sijaan kaupunki alkoi valmistella maisematyölupien viemistä pois metsäsuunnitelmien toteuttamisen jarruksi muodostuneelta kaupunkikehityslautakunnalta. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto siirsikin tämän vuoden tammikuun kokouksessa metsien hakkuisiin liittyvien maisematyölupahakemusten käsittelyn kaupunkikehityslautakunnalta rakennuslupajaostolle. Perusteena oli ”parantaa prosessin toimivuutta”. Vihreät valtuutetut varoittivat, että rakennuslupajaoston rooliksi jää toimiminen kumileimasimena. Mikäli avohakkuut lähimetsissä täyttävät lain kirjaimen, niihin ei enää voi puuttua.

Kaupunki toi 10.9. rakennuslupajaoston kokoukseen lähes alkuperäisen Höltänmäen hakkuusuunnitelman sivuuttaen kaupunkikehityslautakunnan päätöksen ja tahdon täysin. Vihreän valtuustoryhmän pelko toteutui ja avohakkuuluvat lähimetsiin saadaan vastaisuudessa sujuvasti rakennuslupajaostosta. Arvatenkin Höltänmäen avohakkuusta ei jaostossa edes keskusteltu, koska valtaa muuttaa hakkuusuunnitelmaa ei enää ole.

Vasta viimeisten parin vuoden aikana tietoisuus metsien jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudesta avohakkuun ja alaharvennuksen vaihtoehtona on lisääntynyt. Lappeenrannan kaupungin omistamien metsien metsäsuunnitelmat on tehty suurina kokonaisuuksina jopa monta vaalikautta sitten. Käytännössä hakkuiden järkevyyteen ja hakkuutapoihin pystyttiin kaupunkikehityslautakunnassa puuttumaan vasta, kun kaupunki haki hakkuille maisematyölupaa. Kaupungin virkamiehillä on nyt käytännössä yksin vastuu lähimetsistämme, kun luottamushenkilöiltä vietiin päätäntävalta.

Lue kokonaan »

Kimmo Klemola ei usko lentokentän pärjäävän ilmankaupungin tukea: "En minä itkisi, vaikka tuosta kentältä ei yhtään lentoa lähtisi" (26.6.2019 Lappeenrannan Uutiset, Tuija Horttanainen)

Lisätty 20.10.2019

Lappeenrantalainen vihreiden valtuutettu Kimmo Klemola on aiemminkin kritisoinut kaupungin lentokenttään tekemiä satsauksia.

Klemola ei suuremmin ilahtunut viimeisimmästä käänteestä, jossa lentoasemasäätiö haki, ja sai, kaupungilta 800 000 euroa Lappeenrannan lentokentän toiminnan tukemiseen.

Saimaan Lentoasema säätiö sr -konserni omistaa täysin Lappeenrannan Lentoasema Oy:n osakekannan. Lappeenrannan lentoasema Oy on hakenut liikenne- ja viestintäministeriöltä miljoonan euron valtionavustusta tälle vuodelle.

Hallituksen eroaminen kuitenkin keskeytti valtionavustusten käsittelyn, eikä uudesta käsittelyajankohdasta ole tietoa.

Tätä vajetta paikatakseen lentoasemasäätiö kääntyi kaupungin puoleen, ja avustus irtosi sillä ehdolla, että se maksetaan takaisin siltä osin kuin valtio tukea myöntää.

Lisäksi säätiö velvoitetaan aloittamaan neuvottelut lentoliikenteen muiden hyödynsaajien kanssa niiden osallistumisesta toiminnan rahoittamiseen.

Klemola luonnehtii menettelyä riskipeliksi.

– Aina on olemassa mahdollisuus, että valtionavustusta ei tulekaan ja kaupunki, eli veronmaksajat, jäävät maksumiehiksi.

Klemolan mukaan lentokenttä ei tule pärjäämään ilman kaupungin eli veronmaksajien tukea.

– Näillä lennoilla Lappeenrannan veronmaksajien osuus on parin miljoonan luokkaa. Jos lisälentoja hamutaan, kulut kasvavat.

Klemolan mukaan lentoliikenne on ollut liian yksisuuntaista.

– Ei tänne ole suuria turistivirtoja saatu, ja suhtaudun myös esitettyihin ennusteisiin suurella varauksella.

Taloustutkimus Oy:ltä tilatun tutkimuksen mukaan lentomatkustajat toisivat yhteensä lähes 30 miljoonan euron matkailijatulot Etelä-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Kymenlaaksoon jo vuoden 2021 aikana.

– Aika omituiselta ne luvut mielestäni kuulostivat, eikä niissä ollut huomioitu menetettyjä euroja, kun paikalliset valitsevat lähialueen lomakohteen sijaan halvan matkan ulkomaille.

Klemola olisi laittanut lentokentän sijaan kaupungin rahoja esimerkiksi camping-elinvoimaan ja vesitorniin.

Hän uskoo, että niistä olisi saatu enemmän hyötyjä kuin lentokentän tukemisesta.

– Sekin ihmetyttää, että joukkoliikenteen kehittämiseen ei tunnu löytyvän rahaa millään. Se, jos mikä, olisi elinvoimaisuuden edistämistä, Klemola näkee.

Klemola olisi myös valmis lentoveron käyttöönottoon.

– En minä itkisi, vaikka tuosta kentältä ei yhtään lentoa lähtisi. Hyvin pärjättiin pari vuotta ilmankin.

Aloite on jätetty

Vihreiden valtuustoryhmä jätti äskettäin Lappeenrannan kaupungille valtuustoaloitteen jossa se esittää, että kaupunki tekee lentoasemalle liiketoimintasuunnitelman, joka sisältää toimet, joilla asema saavuttaa taloudellisen tasapainon.

Lisäksi halutaan alueellinen ja kansallinen nettovaikutuslaskelma, joka sisältää objetiiviset ja realistiset laskelmat sekä riski-/herkkyysarviot rahavirroista tänne päin ja pois.

Kolmas kohta tuoreessa aloitteessa on lentoaseman ilmastosuunnitelma, joka sisältää kompensaatio-ohjelman lisääntyneiden lentojen aiheuttamien ilmastopäästöjen kattamiseksi.

Lue kokonaan »

Veronkierron purkutalkoilla talouteen tasapainoa (Etelä-Saimaa mielipide 9.4.2019)

Lisätty 12.04.2019

Suomi velkaantuu muutaman miljardin euron vuosivauhtia. Kerätyt verot eivät siis riitä kattamaan menoja. Talouden tasapainottamiseksi on kuritettu työttömiä ja pienipalkkaisia sekä leikattu muun muassa koulutuksesta – käytännössä sahattu omaa oksaa ja haitattu tulevaisuuden elinvoimaa.

Julkisen sektorin tehostaminen tarkoittaa käytäntöön vietynä opettajien, poliisien ja sairaanhoitajien virkojen vähentämistä. Huonoina aikoina yksityiseltä puolelta ei löydy töitä, joten tehostaminen voi tarkoittaa ihmisten siirtämistä työtätekevistä toimettomiksi. Se ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

Vähälle huomiolle talouden tasapainottamisessa on jäänyt harmaan talouden kitkentä. Harmaan talouden, veronkierron ja suuryhtiöiden verosuunnittelun aiheuttamia veromenetyksiä on vaikea arvioida, mutta suuruusluokka on vuositasolla 10 miljardia euroa.

Vuosien mittaan poliitikot ovat erilaisia ryhmiä miellyttääkseen ja muista sekalaisista syistä tehneet verotukseen lähes 200 poikkeamaa, jotka vähentävät tänäkin vuonna yhteiskunnan verotuloja yli 28 miljardilla eurolla. Tyypillisesti näitä poikkeamia on helpompi säätää kuin purkaa. Osa veropoikkeamista on perusteltuja, mutta osa on talouden ja ympäristön kannalta haitallisia.

Harmaan talouden, veronkierron, verosuunnittelun ja veropoikkeamien purkutalkoilla verotuloja pystyttäisiin kasvattamaan merkittävästi. Valtio- ja kuntatalous saataisiin tasapainoon ja veronalennukset ja muut toimet voitaisiin kohdentaa kilpailukyvyn, työllisyyden ja ympäristön kannalta järkevämmin.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, kansanedustajaehdokas (vihr.), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Autoilussa on menossa suuri murros (Etelä-Saimaa mielipide 30.3.2019)

Lisätty 01.04.2019

Juha Pyrhönen (ES 23.3.) ja Pekka Lakka (ES 24.3.) pohtivat millä käyttövoimilla autojen kannattaisi tulevaisuudessa kulkea. Dieselautot, biodiesel ja synteettinen ”aurinkodiesel” saivat heiltä erityisesti kannatusta.

Vaikka sähkö- ja varsinkin kaasuauto ovat suurimmalle osalle autoilijoista jo nyt järkevin vaihtoehto uutta autoa hankittaessa, laajassa Suomessa monien on edelleen ajettava perinteisillä autoilla etäisyyksien tai tankkausverkoston puutteellisuuden takia. Hinta on myös suuri este – halpoja sähkö- tai kaasuvaihtoautoja ei toistaiseksi ole tarjolla.

Bensiini ja diesel tehdään yli 90-prosenttisesti raakaöljystä. Ilmastonmuutoksen torjunnan ja myös huoltovarmuuden takia raakaöljyn käytöstä tulisi päästä eroon. Bioetanoli ja biodiesel valmistetaan käytännössä ruokakasveista, eivätkä ne riitä alkuunkaan korvaamaan nykyistä kulutusta. Biopolttoaineiden elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt voivat myös olla yllättävän suuria. Suomessa valmistettavien biodieseleiden suurien päästövähennyslukemien takana on luova (poliittinen) tulkinta siitä, että ne on valmistettu tähteistä tai jätteistä.

Synteettistä dieseliä voidaan valmistaa aurinko- tai tuulisähkön avulla. Ongelmia ovat huono hyötysuhde ja prosessin kalleus. Ohjasin vuosikymmenen alussa aiheesta diplomityön ja tulos oli, että sähkö kannattaa mieluummin käyttää sähköautoissa.

Tein varsin tarkan elinkaarivertailun eri Volkswagen Golfin käyttövoimien välillä. Vaikka sähköauton valmistus aiheuttaa enemmän päästöjä kuin polttomoottoriauton valmistus, sähköauto on kuitannut Suomessa bensiiniauton päästöt jo 26 000 kilometrin jälkeen. Sähköauton akkujen päästöt tulevat lisäksi tulevaisuudessa laskemaan merkittävästi.

Kaikki auton elinkaaren kustannukset huomioiden, edullisin valinta nyt uuden auton ostavalle on kaasuauto. Hyvin pian myös sähköauto ohittaa bensiini- ja dieselauton. Uuden fossiiliauton ostaminen 2020-luvulla ei ole enää järkevää. Käytettyjä vanhoja autoja riittää vuosikymmeniksi eteenpäin niitä haluaville.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, kansanedustajaehdokas (vihr)

Lue kokonaan »

Ehdokkaan mielipide: Säästäisivätkö talonmiehet miljardeja? (Luumäen Lehti 22.3.2019)

Lisätty 01.04.2019

Jokainen tietää, kuka on vanhan omakotitalon, kesämökin tai auton paras asiantuntija. Silmä, korva ja nenä tuntevat oman talon tai auton viat ja muutokset.

Viimeisten vuosikymmenien aikana on luovuttu talonmiehistä. Heidät on korvattu kilpailutetuilla ja alati vaihtuvilla kasvottoman huoltoyhtiön työntekijöillä, jotka eivät tunne rakennuksia ja joiden työtehtävät ovat tarkkaan rajatut.

Ympäri valtakunnan julkisissa rakennuksissa on kosteusvaurioita ja sisäilmaongelmia. Kouluja ja terveyskeskuksia puretaan vain 30–40 vuoden käytön jälkeen ja tilalle rakennetaan kymmenien miljoonien eurojen uudisrakennuksia.

Talonmiehet ja talonmiesten asunnot saattavat olla huoltoyhtiöitä kalliimpia, mutta voisivatko ne säästää yhteiskunnalle tulevina vuosikymmeninä miljardeja euroja terveempien rakennusten ja ihmisten muodossa? Kaupanpäälle talonmiehet toisivat turvaa ja järjestystä sekä myös ilmastohyötyjä, kun rakennukset olisivat pitkäikäisempiä.

Pyydän anteeksi sukupuolivärittyneen talonmies-sanan käyttöä.

KIMMO KLEMOLA (vihr.)
kansanedustajaehdokas
Lappeenranta

Lue kokonaan »

Ylen vaalikone kysyi

Lisätty 16.03.2019
Nimi: Kimmo Klemola
Kaakkois-Suomen vaalipiiri
28
54
Suomi
Ilmastoasiantuntija, tekniikan tohtori
Vaclav Smil
5000-8000 euroa

Miksi minut pitäisi valita eduskuntaan:

Omat vahvuusalueeni ovat luonnonvara-, energia-, ilmasto-, liikenne-, ympäristö-, maatalous- ja metsäasiat sekä puolustus- ja geopolitiikka. Kaupunki- ja maakuntapolitiikassa sosiaali- ja terveysasiat sekä kuntatalouden ahdinko ovat tulleet tutuiksi.

Olen kouluttautunut tekniikan tohtoriksi Otaniemessä teknillisessä korkeakoulussa ja väitellyt siellä öljynjalostuksesta. Olen luennoinut yliopistoissa viimeiset parikymmentä vuotta mm. luonnonvarojemme käytöstä ja ihmisen toiminnan ympäristövaikutuksista. Päättäjänä pyrkisin vaikuttamaan siihen, että tulevaisuuden yhteiskunnat olisivat nykyistä kestävämpiä.

Puolustaisin eduskunnassa luontoa, kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, opetusta ja tasa-arvoista laadukasta varhaiskasvatusta, julkisia (sote)-palveluita ja työntekijöiden ja työttömien reilua kohtelua ja oikeuksia.

VAALILUPAUKSET

1 En tule käyttämään lentokonetta, vaikka olisin kansanedustaja.

2 Puolustan luontoa, eläimiä ja ympäristöä.

3 Puolustan hyvinvointimme kivijalkaa opetusta.

Lue kokonaan »

2019 vaalikonevastauksiani: terveys

Lisätty 16.03.2019

Sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava ensisijaisesti julkisina palveluina.

HUS:n toimitusjohtaja kirjoitti 2017, että sote-kustannusten pienentämiseen päästään vain joko nostamalla vähävaraisimpien asiakasmaksuja tai huonontamalla heidän hoitoaan:

”1. Nykyisin itse maksettuja lääkäri- ja hammaslääkärikuluja pienennetään siten, että rahoitus tähän tarkoitukseen saadaan nykyisistä julkisista terveyspalveluista niiden asiakasmaksuja korottamalla. Tämä merkitsee samalla merkittävää tulonsiirtoa köyhemmältä väestöltä varakkaammalle väestölle. 2. Julkista rahoitusta laajennetaan yksityisiin palveluihin, mutta samalla palvelujen tasoa ja sisältöä heikennetään niin paljon, että niukentuva julkinen rahoitus riittää tähän laajennukseen."

Professori emeritus Martti Kekomäki, joka ilmoittaa olevansa patamusta porvari ja joka oli Sipilän hallituksen sote-neuvonantaja, sanoi Ylen haastattelussa joulukuussa 2017:

"Muutoksen kannalla ovat muutoksesta hyötyjät eli ne jotka saavat julkista hyvinvointirahaa ja pääsevät sijoittamaan ne panamalaiseen pankkiin."

Soteuudistuksesta on vaarassa tulla kallis. Yksityistämisessä/yhtiöittämisessä/valinnanvapaudessa on käymässä niin, että palvelut heikkenevät kaikilla tai ainakin vähävaraisimmilla ja verovaroja siirtyy veroparatiiseihin kansainvälisten terveyskonsernien päästessä mylläämään veronmaksajien kukkarolle. Terveet ylihoidetaan ja sairaat alihoidetaan.

Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille tulee lisätä.

Tästähän ei ole hyvää seurannut.

Viinit ja vahvat oluet pitää saada ruokakauppoihin.

Alkoholin saatavuutta ei tule helpottaa.

Lue kokonaan »

2019 vaalikonevastauksiani: liikenne

Lisätty 16.03.2019

Kaakkois-Suomi. Helsingistä Kouvolaan on rakennettava oikorata eli niin sanottu itärata.

Tämän panos-tuotossuhde tulisi laskea tarkkaan. Itselleni kaksi tuntia Lappeenrannasta Helsinkiin on riittävän lyhyt aika.

Kaakkois-Suomi. Parikkalan rajanylityspaikka tulee avata kansainväliselle liikenteelle.

Se olisi alueelle piristysruiske ja edesauttaisi kahden maan kanssakäymistä, mikä ei koskaan ole pahaksi.

Dieselautoilua täytyy rajoittaa Suomen suurimmissa kaupungeissa typpioksidipäästöjen hillitsemiseksi.

Voi olla, että näin tulee tehdä ainakin tiettyinä sääjaksoina, jolloin ilman haitta-ainepitoisuudet nousevat liian suuriksi. Esimerkiksi Oslo on kieltänyt väliaikaisesti sakon uhalla dieselautoilun kaupungissa.

Uusista autoista maksettavasta autoverosta täytyy luopua ja verovarat kerätä auton käytöstä esimerkiksi polttoaineveroa korottamalla.

Autoverosta ei tule luopua. Autovero päästöperusteisena ohjaa auton kestävämpään hankintaan. Kalleimmissa autoissa autovero voi olla kymmeniä tuhansia euroja ja autoveron poisto ja veron siirtäminen polttoaineveroon tarkoittaisi, että varakkaat uuden auton ostajat saisivat käytännössä bensan koko auton eliniän ajan ilmaiseksi verrattuna nykytilanteeseen. Verot siirtyisivät kaikkien autoilijoiden, varsinkin köyhemmän kansanosan, maksettaviksi. Voittajia olisivat autokauppiaat ja autonvalmistajat.

Sähköauton ostaja voi saada 2000 euron valtion tuen hankintaansa. Tukea pitää korottaa merkittävästi.

Sähköauton ostaja saa merkittävän tuen jo käytännössä sähköauton autoverottomuuden muodossa. Teslalla tuki on kymmeniä tuhansia euroja. Olisiko tuki järkevämpää ja yhteiskunnalle kustannustehokkaampaa suunnata esimerkiksi kaasu- ja sähköbusseihin? Onko ylipäänsä järkevää tukea yksityisautoilua?

Suomessa pitää ottaa käyttöön tietullit.

Helsingin väkiluku kasvaa ja sinne ei autoja määrättömästi mahdu. Sinne tietullit todennäköisesti joskus tulevat. Tietulleja on ollut pitkään mm. Tukholmassa ja Oslossa.

Lentomatkustamisen hintaa täytyy nostaa verotuksella ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Kyllä! Lentokerosiini on verotonta ja esimerkiksi Lappeenrannassa lentokenttää ja halpalentoja tuetaan rankasti verovaroin. Lentäminen on negatiivisesti verotettua, mikä ei sovi enää maailmaan, joka ottaa ilmastonmuutoksen tosissaan. Esimerkiksi Finnair välttää joka vuosi yli miljardin euron polttoaineverot verrattuna maaliikenteen polttoaineisiin. On aika kysyä miksi ja kuinka kauan se voi jatkua?

Lentämisen päästöjen vähentäminen olisi helppo hedelmä poimittavaksi, koska se kohdistuisi pitkälti turhakkeeseen eli lentolomaan. Lentoveron tulisi olla tuntuva, jotta se ei kääntyisi itseään vastaan. Näin on esimerkiksi Finnairin päästöhyvityksissä, joissa omatunto pestään puhtaaksi eurolla tai parilla.

Lue kokonaan »

2019 vaalikonevastauksiani: turvallisuus

Lisätty 16.03.2019

Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Suomen ei tule luoda rajoilleen ja alueellisesti epävakautta, jota Nato vääjäämättä toisi. Mieluummin rauhaa kuin rautaa rajoille.

Naton Artikla 5 altistaisi Suomen USA:n ja monien muiden valtioiden kulloisenkin johdon armoille. Jonkin Nato-maan kuumakallepresidentti voisi laukaista toimillaan Artikla 5:n velvoitteet ja viedä Suomen sotaan esimerkiksi Venäjän kanssa.

Suomen joutuminen kaukaisiin arvaamattomiin sotiin Naton mukana tulisi jopa erittäin todennäköiseksi. Suomi kuulukoon mieluummin länsimaisten demokraattisten maiden, kuten Irlanti, Sveitsi, Ruotsi ja Itävalta joukkoon, jotka eivät kuulu Natoon, kuin Nato-maiden Turkin, Albanian, Bulgarian ja Romanian joukkoon.

Suomen pitää valtion taloustilanteesta riippumatta korvata Hornet-hävittäjät täysimääräisesti eli hankkia 64 konetta

Siis vaikka valtiolla ei olisi sentin senttiä, niin pitäisi ostaa lentokoneet, joiden elinkaarikustannukset ovat 40 miljardia euroa? Myös ja varsinkin aseostoissa tulee pitää järki kädessä. On myös syytä kuunnella asiantuntijoina muitakin kuin sotilaita, joiden heidänkin näkemykset eroavat jyrkästikin. Koneet voivat olla tarpeellisia, mutta mistä maasta, mikä merkki, kuinka monta? Mikä on kunkin konetyypin asearsenaali ja riski sille ettei esimerkiksi USA tulevaisuudessa myy Suomelle parhaita koneiden asejärjestelmiä? Mitkä ovat korvaavat vaihtoehdot ja niiden kustannukset?

Venäjä on vastuussa Euroopan turvallisuuspoliittisen tasapainon järkkymisestä

Venäjä on vastuussa, mutta ei yksin. Venäjän toimet Ukrainassa ja Krimillä ovat tuomittavia. Ukraina ja länsimaatkaan eivät kuitenkaan ole varsinaisia pulmusia olleet. Irakin laittomaan hyökkäykseen ja miehitykseen osallistuneet USA ja Euroopan Nato-maat ovat myös kaksinaamaisia Venäjän toimien tuomitsijoita. Venäjä koetteli keskimatkan ydinasesopimuksen (INF) rajoja uusilla ohjuksillaan. Se oli tosin todennäköisesti vain tekosyy Yhdysvalloille irtautua sopimuksesta.

Lue kokonaan »

2019 vaalikonevastauksiani: maahanmuutto

Lisätty 16.03.2019

Maahanmuuttajien määrän kasvu on lisännyt turvattomuutta Suomessa.

Jonkin verran kahta kautta. Toisaalta turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset ja ääriajattelijoiden vihapuhe ja -rikokset ovat lisääntyneet.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittaminen vaatii työperäisen maahanmuuton merkittävää lisäämistä.

Todennäköisesti näin on väestöpyramidin ja huoltosuhteen takia.

Maahanmuuttajien määrän lisääntyminen vie Kaakkois-Suomea hyvään suuntaan.

Maan sisäisellä muutolla ja syntyvyydellä miinus kuolleisuudella ilmeisesti jokainen kaakkoissuomalainen kunta olisi väestökehityksessä miinusmerkkinen. Niin myös kotikaupunkini Lappeenranta. Maahanmuuton takia meillä on kuntia ja kaupunkeja, joissa väestö kasvaa. Tulijat lienevät pääosin venäläisiä. Ikärakenne tulee kehittymään huoltosuhteen kannalta huonoksi ja maahanmuuttoa tarvitaan senkin takia.

Lue kokonaan »

2019 vaalikonevastauksiani: perhe ja koulutus

Lisätty 16.03.2019

Perhevapaita pitää uudistaa niin, että vapaat jakautuvat tasan vanhempien kesken.

Tämä edesauttaisi mm. naisten työllistymistä ja jakaisi tasaisemmin perhevapaiden kustannuksia nais- ja miesvaltaisten alojen välille.

Oppivelvollisuus pitää ulottaa myös ammatilliseen koulutukseen ja lukioon.

Pelkällä peruskoululla ei oikein elämässä pärjää. Se olisi yhteiskunnan etu.

Korkeakoulujen määrää pitää vähentää ja vapautuneet voimavarat käyttää huippuopetukseen ja -tutkimukseen.

Alueellisilla korkeakouluilla ja yliopistoilla on valtava merkitys.

Kotihoidontukea ei saa lyhentää nykyisestä lapsen kolmesta ikävuodesta.

Meillä ei ylipäänsä ole varaa heikentää lapsiperheiden etuuksia. Vuonna 2018 syntyi 47 500 lasta, vuonna 2010 lapsia syntyi yli 30 % enemmän: 62 500.

Syntyvyyttä on mahdollista lisätä maksamalla syntyvästä lapsesta kertaluonteinen rahallinen korvaus nykyisen lapsilisän lisäksi.

Eiköhän rahalla saa. Ja isolla rahalla saa varmaan enemmän lapsia. Paljon tärkeämpää olisi kuitenkin laittaa perusasiat kuntoon. Työelämän varmuus, opiskelun ja perheen yhdistäminen, varhaiskasvatuksessa esimerkiksi olisi luovuttava eriarvoistavasta subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksesta, jne.

Lue kokonaan »

2019 vaalikonevastauksiani: raha

Lisätty 16.03.2019

Kun valtion menoja ja tuloja tasapainotetaan, se on tehtävä mieluummin menoja karsimalla kuin veroja kiristämällä.

Pitkällä aikavälillä talouden on oltava tasapainossa. Tähän on kuitenkin hieman hankala vastata, koska on oikeasti järkeviä karsittavia menoja ja vaikkapa vanhushoivan menot, joista en verojenkorotuksen pelossa karsisi, ja toisaalta veroja voitaisiin jossain korottaa hyvästä syystä.

Sosiaaliturvaa tulee kehittää niin, että osa nykyisistä tuista korvataan kaikille työikäisille maksettavalla, vastikkeettomalla perustulolla.

Kansalaispalkka tai perustulo olisi kaikille vastikkeeton. Se vähentäisi byrokratiaa, olisi tasa-arvoisempi (nykyään moni ei osaa tai kykene hakemaan hänelle kuuluvia etuisuuksia) ja mm. kannustaisi yrittäjyyteen. Kansalaispalkka/perustulo kuuluisi kaikille täysi-ikäisille tietyin poikkeuksin (mm. eläkeläiset).

Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Eurosta on hyötyjä ja haittoja. Mielestäni hyödyt ylittävät haitat. Ruotsilla ja Tanskalla menee tosin ihan hyvin niilläkin, ilman euroa.

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Liian suuret tuloerot tai ahneus eivät ole hyväksyttäviä. Yksi prosentti ihmisistä omistaa puolet maailman varallisuudesta. Onko se hyvä asia? Onnellisimmissa ja parhaiten pärjäävissä maissa on pienet tuloerot.

Perintöverosta pitää luopua.

Perintöveroasiassa nousee jatkuvasti esiin kestämätön argumentti, että saadusta perinnöstä on jo perittävän eläessä verot maksettu. Argumentti on ihmeellinen, koska kaikesta kiertävästä rahasta on maksettu lukuisia kertoja veroja. Maksetuista palkoistakin.

Perintövero tulee ilman omia ponnisteluja, kuin Manulle illallinen. Tällaisella verolla luulisi olevan kannatuspohjaa.

Mikäli perintövero poistetaan, tulee verokakkua kerryttää muualla. Vaihtoehtoja toki on. Esimerkiksi tuloverojen kiristys, autoveron nosto, polttoaineveron nosto, ruoan ALV:n nosto jne.

Yhteiskunta siis tarvii ihan oikeasti verotuloja esimerkiksi sairaiden hoitoon, poliisien ja opettajien palkkoihin ja opetukseen.

Lue kokonaan »

2019 vaalikonevastauksiani: ilmasto, energia ja ympäristö

Lisätty 16.03.2019

Suomen pitää olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, vaikka se aiheuttaisi suomalaisille kustannuksia.

Useimmiten päästövähennys on samalla rahallinen säästö. Puhdas teknologia on myös taloudellinen valtti kansainvälisillä vientimarkkinoilla. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa kannattaa olla eturintamassa. Hidastelijat häviävät.

Suomen ei pidä kiirehtiä kieltämään uusien bensa- ja dieselautojen myyntiä.

Ensi vaalikaudella se olisi ennenaikaista. On myös olemassa vähintään sähköauton ympäristökuorman veroinen polttomoottoriauto, nimittäin biokaasuauto. Lisäksi rekkaliikenne ei aivan heti eikä keskipitkällä aikavälilläkään pääse eroon polttomoottorista. Sille järkevämpi vaihtoehto kuin sähkö on biokaasu.

Uudet käyttövoimat tulevat, lähinnä sähkö- ja biokaasuautot. Henkilö- ja pakettiautoissa sekä linja-autoissa muutos on helpompi, mutta raskaassa liikenteessä diesel tulee säilymään pitempään. Uusissa henkilöautoissa kiellon voisi kuitenkin asettaa varsin piankin. Vanhoja kyllä säilyy köyhemmälle kansanosalle vielä käytettäväksi. 

Tein hiljattain tutkimuksen, jossa kaasuautot todettiin koko elinkaarelta edullisimmiksi autoiksi ja sähköautotkin ovat kohta alittamassa elinkaaren kustannuksissa bensa- ja dieselautot. Uusien autojen ostajien ei siis kannata enää ostaa bensa- ja dieselautoja. Ongelma on se, että autonostajat eivät sitä itse tajua ja sen takia kovatkin keinot voivat olla tarpeen.

Valtion pitää ohjata suomalaiset syömään vähemmän lihaa esimerkiksi verotuksen avulla.

Jos näin ohjataan ekologisempaan ja terveellisempään ruokavalioon, niin sehän on win-win

Metsiä hakataan Suomessa liikaa.

Oma maakuntani Etelä-Karjala on pahnanpohjimmainen metsien suojelussa. Vain yksi prosentti metsistä on tiukasti suojeltuja. Metsiä myös hakataan kaikkein intensiivisimmin, ylittäen railakkaasti jopa metsäteollisuuden omat metsätaloudelliset kestävyyskriteerit. Puhumattakaan ekologisesti kestävistä hakkuumääristä. Suomen metsiä hakataan liikaa luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tehometsätaloudessa lukuisat vanhojen metsien lajit ovat henkitoreissaan.

Suomen metsiin, jos niiden annettaisiin järeytyä luonnollisesti, mahtuisi yli kolme kertaa enemmän puuta. Pelkkä puusto sitoisi silloin hiilimäärän, joka vastaa yli 50 vuoden Suomen kasvihuonekaasupäästöjä. Tämän päälle tulisi vielä maaperään sitoutunut hiili.

Avohakkuut pitäisi kieltää valtion metsissä.

Valtion metsät ovat hyvä alku. Avohakkuista tulee luopua lukuisista syistä:

- Jatkuvalla kasvatuksella (tai eri-ikäisellä metsän kasvatuksella) saadaan lähes aina parempi taloudellinen tuotto. Arvokkaan puujakeen osuus on suurempi ja vältytään kalliilta metsien uudistamiselta.

- Jatkuvan kasvatuksen metsissä luonnon monimuotoisuus turvataan paremmin.

- Metsien virkistys- ja maisema-arvot ovat parempia jatkuvan kasvatuksen metsissä.

- Metsien hiilivarastot kasvavat.

- Vesistöpäästöjä saataisiin vähennettyä huomattavasti.

- Varsinkin ojitetuissa suometsissä avohakkuista luopuminen olisi tehtävä välittömästi.

Etelä-Suomen metsistä on suojeltu noin viisi prosenttia. Suojelupinta-alaa tulisi lisätä.

Viralliset suojeluprosentit eivät kerro totuutta. Todelliset metsien suojeluprosentit – joissa ei ole mukana määräaikaisia suojelualueita, kitumaita ja suojelumetsiä joita voidaan hakata – ovat lähes puolet pienemmät. Harva tietää, että luonnonsuojelualueeksi kartassa merkitty metsä voidaan laillisesti avohakata, näin myös tapahtuu.

Oma maakuntani Etelä-Karjala on pahnanpohjimmainen suojelussa. Vain yksi prosentti metsistä on tiukasti suojeltuja. Metsiä myös hakataan kaikkein intensiivisimmin, ylittäen railakkaasti jopa metsäteollisuuden omat metsätaloudelliset kestävyyskriteerit. Puhumattakaan ekologisesti kestävistä hakkuumääristä.

Metsissä ja soissa ja niiden suojelussa tulee ottaa myös tietyissä tapauksissa käyttöön pakko. On alueita, joiden suojelu ei voi jäädä vapaaehtoisuuden varaan. Lisäksi jokin suojelematon alue voi tehometsätaloudessa tai vaikkapa ojitettuna mitätöidä viereisten suojelualueiden hyödyt.

Kaakkois-Suomi. Lentoliikenteeseen tulee panostaa Kaakkois-Suomessa ilmastonmuutoksesta huolimatta.

Lappeenranta on syytänyt veronmaksajien rahoja vuosikausia ja miljoonia toivottomasti kannattamattomaan lentobisnekseen. Halpalennot ovat vieneet eteläkarjalaista rahaa Etelän maihin, toisinpäin ei ole ollut tulijoista ruuhkaa. Myös venäläisten lomalentelyä on tuettu avokätisesti lappeenrantalaisten veronmaksajien toimesta.

Myös Greenreality-, Green city -, ilmastopääkaupunki- ynm brändien kannalta lentoliikenteen kritiikitön tukeminen on käsittämätöntä. Pohjanoteeraus oli, kun Lappeenrannan kaupunginjohtajan esityksestä kaupunginhallitus yli kaksinkertaisti halpalentoyhtiöiden voitelurahan budjetin. Samaan aikaan bussiliikenne on henkitoreissaan ja kaupunki irtisanoo henkilöstöään.

Suomessa tulee asettaa kansalaisille henkilökohtainen hiilibudjetti, jossa asetetaan hiilijalanjäljelle enimmäisraja.

Tämä ei olisi hullumpi idea. Mielestäni vauraus ja hyvät tulot eivät oikeuta yltiöpäiseen ja saastuttavaan kulutukseen.

Eduskunnan pitäisi antaa lupia uusille ydinvoimaloille.

Ei missään tapauksessa, tätä tulisin eduskunnassa vastustamaan.

Ydinvoima on hidastanut ja hidastaisi kestävien uusiutuvien sähköntuotantomuotojen investointeja. Näillä ei ole ydinvoiman moninaisia ongelmia.

Armeija marssii vatsallaan, eikä Suomen puolustusvoimiin tarvita kasvisruokapäivää.

Armeijan vatsan on totuttava siihen, että joka päivä ei ehkä kriisitilanteessa ole lihapullia tarjota. Kasvisruokavalio on myös terveellistä eikä ole pahitteeksi, että armeijakin ottaa ilmastonmuutoksen tosissaan.

Suur-Saimaan lähistölle suunnitellut kaivokset uhkaavat alueen vesien tilaa.

Ihmistoiminta ja taloudellinen hyvinvointi ja kasvu vaativat joskus ympäristön pilaamista jossain määrin tai jopa merkittävästi, ja joskus se on hyväksyttävä – pitkin hampain. Saimaa kuitenkin on erityisen arvokas luontokokonaisuus norppineen ja herkkine vesiekosysteemeineen, eikä sen tilaa tule vaarantaa lyhytnäköisen hyödyn takia.

Lue kokonaan »

Säilytetään autovero (Etelä-Saimaa mielipide 9.2.2019)

Lisätty 08.02.2019

Ylen MOT-ohjelma käsitteli maanantaina 4.2.2019 autoveron poistoa. Kumarrus yksityisautoilijoille on lähes aina pyllistys julkiselle liikenteelle. Autoveron poisto olisi lisäksi kumarrus rikkaille autoilijoille, pyllistys meille köyhille autoilijoille.

Perussuomalaiset esitti joulukuussa 2014 autoveron poistoa. Marraskuussa 2018 perussuomalaiset esitti dieselin käyttövoimaveron poistoa. Näitä autoilun veronalennuksia ei saisi perussuomalaisten mukaan siirtää polttoaineveroon tai muihinkaan autoilun veroihin. En tiedä mistä puolue leikkaisi tai mitä veroja se nostaisi syntyneen verovajeen paikkaamiseksi.

Vuoden 2019 tammikuussa kokoomus esitti autoveron poistoa. Kokoomukselle ilmeisesti käy autoveron siirtäminen vuotuiseen ajoneuvoveroon tai polttoaineen hintaan – toisin sanoen verojen siirtäminen varakkailta uuden auton ostajilta kaikkien autoilijoiden maksettavaksi.

Autoveroa kerätään Suomessa vuodessa noin miljardi euroa. Mikäli autovero siirrettäisiin vuotuiseen ajoneuvoveroon, ajoneuvovero nousisi keskimäärin 350 eurolla. Mikäli ajoneuvovero siirrettäisiin polttoaineen hintaan, bensiinin ja dieselin hinta nousisi 21 sentillä litralta. 

Mercedes Benz 560 4Matic L:n ostaja maksaa autostaan nyt 191 000 euroa. Autoveroa siinä on 65 000 euroa. Autoveron poiston jälkeen hinta olisi 126 000 euroa. Bensiiniä Mercedes kuluttaa 10 L/100 km, joten noin 300 000 km:n elinkaaren aikana se kuluttaa bensiiniä 30 000 litraa. Jos autovero siirrettäisiin bensiinin hintaan, Mercedeksen ostaja maksaisi auton eliniän aikana 6300 euroa enemmän polttoaineveroa kuin nyt. Autoverosäästön jälkeen Mercedeksen ostaja hyötyisi kokoomuksen veromallista 59 000 euroa. Asian voi myös ilmaista niin, että tämän Mercedeksen ostaja saisi nykyiseen verrattuna koko auton käyttöiän ilmaiset bensat ja 20 000 euroa puhtaana käteen. 

Autoveron poistopuheet tuntuvat myös omituisilta, koska se hyödyttäisi eniten paljon polttoainetta syöviä autoja. Sähköautoilla autovero on jo nyt lähellä nollaa.

Kimmo Klemola

Tekniikan tohtori, kaupunginvaltuutettu (vihr), kansanedustajaehdokas, Lappeenranta

Lue kokonaan »