Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Lukijalta: Autoilun murros vaikuttaa ihmisten arkeen (mielipide Etelä-Saimaa 9.6.2021)

Lisätty 10.06.2021

Päättäjät voivat vaikuttaa kunnissa pyöräilyyn, kävelyyn ja bussiliikenteeseen, jossain määrin myös yksityisautoiluun ja junaliikenteeseen. Realismia on, että Etelä-Karjalassa monelle henkilöauto on välttämätön kulkumuoto. Merkittävimmät henkilöautoihin liittyvät päätökset tehdään kuitenkin valtakunnan ja EU-tasolla.

Etelä-Karjalassa on käytössä yli 70 000 henkilöautoa. Vain pari prosenttia kilometreistä kuljetaan muulla käyttövoimalla kuin bensiinillä tai dieselillä. Tilanne tulee kuitenkin muuttumaan nopeasti, koska kiristyvien päästötavoitteiden takia autonvalmistajat eivät enää juurikaan panosta polttomoottoriautoihin.

Sähkö- ja kaasuautojen hankkimisen kannustimiksi on esitetty polttoaineveron ja vuotuisen ajoneuvoveron nostoa. Ne kuitenkin kohdistuisivat pitkälti vanhoilla autoilla ajaviin. Sosiaalisesti hyväksyttävämpää olisi kiristää uuden auton ostamisen yhteydessä perittävän autoveron päästöprogressiota ja ohjata näin ihmiset ostamaan muulla kuin bensiinillä tai dieselillä kulkevia autoja. Tällä tavalla autokanta uudistuisi 20 vuodessa erittäin vähäpäästöiseksi.

Kaupungeissa sähköautojen latausmahdollisuudet tulevat kehittymään. Maaseudulla ja omakotitaloissa latausmahdollisuudet ovat jo nyt erinomaiset. Mikäli tyytyy pienempään akustoon, ovat myös sähköauton hinta ja hiilijalanjälki pienempiä. Uusissa autoissa sähkö- ja biokaasuautoilun elinkaaren kulut ovat jo nyt bensiini- ja dieselautoja pienemmät.

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on avannut tankkausasemia, joissa voi tankata asukkaiden omista jätöksistä tehtyä biokaasua hintaan, joka vastaa 78 sentin litrahintaa bensiinillä. Venäläisestä raakaöljystä valmistetun bensiinin ja dieselin tankkaaminen ei enää tunnu kovinkaan järkevältä tai isänmaalliselta.

Biokaasun sekoitevelvoite tulisi nostaa EU:ssa 100 prosenttiin eli maakaasun tankkaaminen tulisi lopettaa. Se tekisi biokaasuautoista sähköautojen tapaan nollapäästöisiä ja kannustaisi autotehtaita valmistamaan myös kaasuautoja. Suomessa se alentaisi merkittävästi kaasuautojen verotusta.

Kimmo Klemola

kuntavaaliehdokas (vihr.)

Lappeenranta

Lue kokonaan »

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto, tilinpäätöspuhe 31.5.2021

Lisätty 31.05.2021

Hyvät kanssavaltuutetut, viranhaltijat ja kaupunkilaiset,

Tilinpäätöspuheen lisäksi olkoon tämä myös jonkinlainen ensimmäisen kauden valtuutetun tilinteko. Huomenna tulee kuluneeksi neljä vuotta valtuustokautemme alkamisesta. Tällä kertaa se jatkuu kaksi kuukautta aiottua pidempään. Viimeksi lisäaikaa tuli viisi kuukautta.

Todennäköisen maakunta- ja soteuudistuksen takia voi melkein luvata alle 10 % kunnallisveroa. Uudistuksen takia kunnallisvero tulee tippumaan noin 13,4 prosentilla. Kaupungin tehtäviin jää veto- ja pitovoimatekijöitä: varhaiskasvatus, koulut, kulttuuri- ja liikuntatoimi, tekninen toimi ja kaavoitus.

Seuraava tilinpäätöskertomuksen osa tiivistää sen mitä kukaan ei varmaan vuosi sitten voinut uskoa todeksi:

”Lappeenrannan vuoden 2020 tilinpäätös on yli viisi miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tulos on hyvä, etenkin kun tilikaudelle osui Eksoten palkkaharmonisointia koskeva ratkaisu takautuvine palkantarkistuksineen”.

Juhlikaamme tätä ainakin hetken aikaa. Ensi vuodelle ennustetaan 3 % talouskasvua Suomeen, mikä on vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin johtuen Suomen muita loivemmasta pudotuksesta viime vuonna. Korona on edelleen epävarmuus. Taisi olla Eksoten ylilääkäri, joka sanoi ettei hevin huokaise helpotuksesta. Korona kun on osoittautunut sellaiseksi, että juuri kun kaikki näyttää hyvältä se tulee nurkan takaa ja puukottaa selkään. Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy ja pääsemme riiviöstä eroon.

Tilinpäätösraportti kertoo, että ”Kunnallisveron toteutunut kasvu oli keväiseen näkymään verrattuna hyvä. Työllisyyden heikentyminen ei vaikuttanut verokertymään vielä olennaisesti. Tämä saattaa johtua siitä, että verokortteihin ei ole haettu kattavasti muutoksia ja ennakkoveroa on kertynyt liikaa.” Tämä näkyisi vuoden 2021 veronpalautuksina eli verotuotto vastaavasti pienenisi tänä vuonna.

Viime vuoden oletettua suuremmalle kunnallisverokertymälle syy saattoi olla myös seuraavanlainen.

Vuosi sitten keväällä korona aiheutti lomautuksia ja työttömyyttä. Tämän ajateltiin johtavan kunnallisverotuottojen voimakkaaseen laskuun. VM:n karvalakkilaskelma nojasi siihen, että jos työttömien määrä kasvaa x henkilöllä, kuntien verotulomenetys on x kertaa keskimääräisen työssä käyvän kuntalaisen maksama kunnallisverotuotto. Loppukesästä kunnissa jo ihmeteltiin sitä, että kassassa on tosi paljon rahaa vaikka työttömyys kasvaa.

Työttömyys on kohdistunut pääosin matalapalkka-aloihin ja usein osa-aikatyövoimaan. Samaan aikaa koronasta huolimatta hyväpalkkaisia on palkattu lisää. Matalapalkka-alojen efektiivinen kunnallisveroaste on perusvähennyksestä johtuen hyvin pieni (usein luokkaa 2 %), kun se kovapalkkaisimmilla toimialoilla on noin 15 %. Ja kun kovatuloisten palkat ovat suuria, yhteen lasketut kunnallisverotulot eivät juuri alentuneet edellisvuodesta, ne jopa lisääntyivät.

Palkkasumma eli kaikkien palkansaajien yhteen lasketut palkat on hyvä indikaattori. Espoossa ja Oulussa maksettiin vuonna 2020 pari prosenttia enemmän palkkoja kuin 2019, Helsingissä ja Tampereella muutos oli olematon ja Turussa ja Vantaalla päädyttiin pari prosenttia miinukselle. Ja koska palkkoja maksettiin nyt edellistä vuotta useammin keskimääräistä hyvätuloisemmille, oli kaupunkien verotulojen vuosimuutos yllättäen monessa kaupungissa plusmerkkinen. Näin näyttää käyneen Lappeenrannassakin.

Lappeenrannassa kertyi kunnallisveroa odotetun hurjan laskun sijasta 7,3 miljoona euroa enemmän kuin edellisvuonna. Otaksun edellisen perusteella, etteivät Lappeenrannan kunnallisverotuotot tule laskemaan tänäkään vuonna, kunhan vain maailmantalous ei jostain syystä sakkaa.

Kun valtionosuudet lisääntyivät peräti 31,5 %, koronasta ja muista odottamattomista menoista huolimatta viimeisellä rivillä oli vahvasti plusmerkkinen lukema. Tätä en osannut vuosi sitten vastaavassa puheessani millään ennakoida.

Green Leaf ja reality lepäävät liikaa yliopiston varassa. Lappeenrannan luonnon monimuotoisuuden kartoittaminen on aloitettu, mutta teot odottavat vielä tekijäänsä varsinkin metsissämme. Myös ilmastotyö on vähintään kaksinaamaista. Asukkaille järjestetään ilmastotyöpajoja ja samaan aikaan toisia asukkaita lennätetään verorahoilla etelään lomailemaan. Kohta sinne pääsee kuulemma kahdeksalla eurolla.

Hanna Holopainen ja Virpi Junttila olivat valtuutettuja jo vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. He muistelivat, että keskustelu oli tuolloin aivan samanlaista. Lentoliikenteen luvattiin ihan kohta lunastavan lupaukset, hurjat matkustajamäärät ja turistivirrat.

Vuodesta toiseen, niin nytkin, lentotoimintaa halutaan pönkittää verovaroin, koska ”kohta lennot mukamas lähtevät siivilleen ja Keski-Euroopan turistit täyttävät Lappeenrannan kadut”.

Ylen uutinen toukokuulta 2009 kertoo seuraavaa: ”Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina kaikkiaan 850 000 euron pääomasijoitukset ja avustukset Fly Lappeenranta -yhtiölle. Pääomistajan Kaupunkiyhtiöiden toiveissa ovat suorat lentoyhteydet esimerkiksi Saksaan Düsseldorfiin, Ranskaan Pariisiin ja Italiaan Milanoon.”

”- Meidän pitää ostaa aikaa laman yli siirtymiseen. Meidän pitää vuosina 2009-2010 katsoa, mihin liikenne kehittyy, sanoo Hultin.

- Me kuitenkin uskomme, että lama menee ohi, ja uskomme matkailun kehittämiseen ja tietysti näiden uusien toimintojen tuomaan lisäruiskeeseen koko tähän matkailuliikenteeseen.”

Samanlaisia uutisia on saatu lukea vuodesta toiseen tuon jälkeenkin. Yhä edelleen päättäjät odottavat tulevaa ihmettä.

Kaupungin rahaa menee vuosi vuodelta huimia summia lentokenttäyhtiöön ja halpalentoyhtiöiden voitelurahoihin. Ryanairin tytäryhtiö Airport Marketing Services Ltd:n kotipaikka on Jerseyssä.

Asialla on eettinenkin puoli. Kaksi viikkoa sitten Talouselämän haastattelussa Finnwatchin Sonja Finer sanoi:

”Veroparatiisitaloutta ei ole olemassa ilman verovälttelyä ylläpitäviä palveluntarjoajia.”

Lappeenranta ei varmaan halua olla sellainen.

Lopuksi muutamia huomioita joistain tilinpäätösraportin ympäristöasioista.

Vesistöjen kunnostus

Tulisi panostaa juurisyihin eli varsinkin koko Saimaan valuma-alueen hakkuisiin ja hakkuutapoihin, metsäojituksiin sekä suojavyöhykkeisiin. Ranta- ja saarihakkuista tulisi päästä kokonaan eroon. Puhdas Saimaa ja sen aidot maisemat ovat myös matkailuvaltti.

Jätehuolto ja kiertotalous

Vihdoin esimerkiksi minä ja valtuustokollega Antti Arminen voimme tankata asukkaiden WC-käyntien tuloksista ja biojätteestä tehtyä biokaasua Etelä-Karjalan jätehuollon uusista biokaasun tankkausasemista. Hintakin on kohdallaan. Biokaasun hinta vastaa noin 78 sentin bensalitran hintaa. Haluaako joku vielä oikeasti ajaa kalliilla ulkolaisella bensiinillä.

Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuus

Tärkein monimuotoisuustyö tehtäisiin metsissämme. Ne ovat monimuotoisuuden kannalta kurjassa jamassa. Kaupungin omistamissa metsissä tilanne on parempi kuin Lappeenrannan tai Etelä-Karjalan muissa metsissä, mutta ei hyvä. Näyttää kuitenkin siltä, että kaupungin metsäpolitiikka on menossa kestävämpään suuntaan.

Lappeenrannan kaupungin jätevesiratkaisu

Hinta tulee olemaan vähintään 70 miljoonaa. Hinta on alarajalla, jos KHO antaa luvan Hyväristönmäen puhdistamolle. Muussa tapauksessa hinta on purkuputkien takia aika paljon enemmän. Niin mukavaa kuin olisikin, ettei puhdistettuja jätevesiä tarvitsisi laskea Saimaaseen, se saattaa kuitenkin olla KHO:n päätöksestä riippuen ainoa vaihtoehto.

Hiilineutraali Lappeenranta 2030

Hiilineutraalisuudessa tulisi tietää edes mitä sillä tarkoitetaan – eri maissa ja yhteyksissä se ymmärretään eri tavalla ja koko käsite on usein abstrakti. Tavoite on silti hyvä. Sen tulisi tarkoittaa ensisijaisesti aitoja päästövähennyksiä, eikä osaa päästöistä saa lakaista kirjanpidossa maton alle. Metsät eivät ainakaan Lappeenrannan alueella tai Etelä-Karjalassa tuo helpotusta hiilineutraalisuustavoitteille. Erittäin intensiivisten hakkuiden takia metsät ovat maakunnassa päästölähteitä eli hiilivarastoa katoaa niiden kertymisen sijasta. Päästöjen kompensoinnin tulisi olla vihoviimeinen keino ja kompensaatiotoimien tulisi olla lisäyksellisiä, pysyviä ja todennettavia – ei siis sellaisia toimia, jotka olisi muutenkin tehty, tai toimia, jotka ovat hetken päästä mitätöiytyneet.

Vihreä valtuustoryhmä kannattaa osaltaan tilinpäätöksen 2020 hyväksymistä ja puoltaa vastuuvapauden myöntämistä vastuuhenkilöille.

Kiitän viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä hyvin hoidetusta kaupungista ja toivotan kaikille hyvää ja koronatonta kesää. Ja toivottavasti myös tulevaa syksyä ja talvea.

(Kimmo Klemola, vihreiden valtuustoryhmän varapuheenjohtaja)

Lue kokonaan »

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto, tilinpäätöspuhe 1.6.2020

Lisätty 31.05.2021

Hyvät kanssavaltuutetut ja kaupunkilaiset,

Kaupungin talousluvut vuodelta 2019 vaikuttavat varsin tasapainoisilta. Vuosi oli oikeastaan varsin hyvä ja parempi kuin uumoiltiin. Työttömyys Lappeenrannassa laski, väestökehitys ei tosin ollut hirveän hyvä, mutta kaiken kaikkiaan vuosi oli lopulta optimismia täynnä. Lappeenranta oli verrokkikaupunkien rinnalla jopa erinomaisen mallikas. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu, että vaikka puhumme vain muutaman kuukauden takaisesta, välissä on syvä historian kuilu. Vuosi 2019 oli erilainen kuin vuosi 2020 tulee olemaan.  Onneksi olemme valmiita kohtaamaan koronapandemian haasteet kuitenkin moniin muihin kaupunkeihin verrattuna vahvoina.

Investoinnit olivat vuonna 2019 varsin pienellä tasolla ja alittivat reilusti investointimäärärahat. Investoinnit kohdistuivat suurimmalta osin korjausinvestointeihin. Vuonna 2020 on alkanut ja alkaa varsinkin koulu- ja päiväkotirakennusinvestointeja. Positiivinen riski on, että syntyvyys tulee olemaan viime vuosia suurempaa ja rakennamme liian pieniä kouluja. Tulevina vuosina merkittävin kaupunkikonsernin investointi tulee olemaan uusi tai uudistettu jätevedenpuhdistamo. Jäähallin tai modernimmalta nimeltään monitoimiareenan kohdalla päätettäväksi tulee joko uudis- tai korjausinvestointi. Koronapandemia on kallistanut todennäköisyyttä jälkimmäisen suuntaan. Verrokkiliigapaikkakunnilla vanhan tekojääradan päälle rakennetun jäähallin remontti onkin ollut vallitseva käytäntö jo ennen pandemiaa.

Koronapandemia vaikuttaa ainakin tämän vuoden talouteemme merkittävästi. Taloudellisen toimeliaisuuden hiipuminen, venäläismatkailijoiden virran tyrehtyminen, työllisyyden heikentyminen ynnä muu heikentävät tulo- ja tuloveropohjaa. Lappeenrannan Energialta saatavaa tuottovaatimustakin on jätevesi-investoinnin takia tulevina vuosina ilmeisesti alennettava.

Rahankäyttömme valossa kaupunkimme tärkein tehtävä on rahoittaa Eksotea. Koronapandemia tai jo kauan tiedossa ollut väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen eivät tule tätä tehtävää helpottamaan. Eksoten kasvavaan rahoitukseen on heikkenevien tulojenkin aikana oltava valmiutta. Huolta on pidettävä myös Sammosta, kouluista, päiväkodeista ja monista lakisääteisistä velvoitteista. Joukkoliikenteellä on ollut jo pandemiaa edeltävinä vuosina krooninen rahoitusvaje, jonka paikkaaminen on edelleen odotuslistalla. Laadukkaat kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat osa kaupunkilaistemme hyvinvointia ja kaupungin elinvoimaa ja niistä tulee edelleen pitää huolta.

Halpalentoliikenteen tukeminen on paljastunut karmean huonoksi bisnekseksi ja tutkimusten valossa keskieurooppalaiset lentomatkustajat tuovat Etelä-Karjalaan alueen ulkomaisten matkaajien tuomista tuloista vain promillen murto-osia. Rahoitamme lähinnä venäläisten ja oman alueemme ihmisten rahan viemistä Keski-Euroopan kohdemaihin. Tässä ja tulevassa taloustilanteessa verovarojen syytäminen niin sanottuina markkinointirahoina veroparatiisiyhtiölle on loputtava. Voisiko korona olla taitekohta, jonka jälkeen panostamme johonkin taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävämpään?

Lentokenttä tonttimaana voisi olla houkuttava vaihtoehto. Itse laittaisin jäitä hattuun lentokentän lihoiksi laittamisen suhteen. Suomen vanhin lentokenttä voisi toimia edelleen harrasteilmailijoiden käytössä ja vaikkapa sähkölentokoneiden kehityksen keskuksena. Näitä varten lentokentälle ei tarvitse tehdä miljoonien kiitoratainvestointia. Lappeenrannan lentokenttä on myös monien uhanalaisten hyönteislajien paratiisi. Neljä vuotta ja yksi päivä sitten julkaistiin luontokartoittajien Jari Kaitilan ja Petri Parkon raportti Lappeenrannan lentokentän luontoarvoista. Raportti alkaa sanoilla: ”Lappeenrannan lentokenttä on todennäköisesti maamme merkittävin paahdeympäristö, jolla esiintyy lukuisia uhanalaisia ja silmälläpidettäviä hyönteislajeja.”

Koronapandemian arvioidaan aiheuttavan kunnille miljardien tappiot – Lappeenrannankin tappio lienee parinkymmenen miljoonan euron tuntumassa. Valtio tulee jakamaan kunnille pandemiakriisitukea, jonka ehdoista ei ole vielä päätetty. Valtuutetuistamme viisi on kansanedustajia. Kansanedustajiemme tulee pitää eduskunnassa maakuntien puolia. Pääkaupunkiseudulla on pidetty isoa ääntä sen puolesta, että valtion tuki tulisi kohdistaa sinne. Helsinki on arvioinut tappioikseen puoli miljardia. Viime vuonna Helsinki teki voittoa saman verran, lähes puoli miljardia. Nostamalla veroprosenttinsa 18:sta Lappeenrannan 21:een Helsinki saisi lisätuloja samaisen puoli miljardia. Lyhyesti sanottuna koronakriisituen kohdistaminen rikkaimmille ja vakavaraisimmille suurille kaupungeille ei tuntuisi reilulta.

Vihreä valtuustoryhmä kannattaa osaltaan tilinpäätöksen 2019 hyväksymistä ja puoltaa vastuuvapauden myöntämistä vastuuhenkilöille.

Kiitän viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä hyvin hoidetusta kaupungista ja toivotan kaikille hyvää ja koronatonta kesää.

 

(Kimmo Klemola, vihreiden valtuustoryhmän varapuheenjohtaja)

Lue kokonaan »

Lukijalta: Lappeenranta tarvitsee ikioman Taiteiden talon (mielipide Etelä-Saimaa 29.5.2021)

Lisätty 29.05.2021

Kulttuuri luo kaupunkiin elämää, ilmettä ja sisältöä ja määrittää pitkälti kaupungin ominaisilmettä ja “sykettä”. Kulttuuritoiminta vaatii pelkkien esitystilojen lisäksi työtiloja, joissa teoksia ideoidaan, työstetään ja valmistetaan: luovuus vaatii usein siirtymistä pois arkisesta asuinympäristöstä. Niin ikään säilytystilaa työvälineille, tarvikkeille ja puolivalmiille töille tarvitaan.

Kulttuurityö on toisinaan yksinäistä puurtamista, mutta usein myös yhteistä ponnistelua jonkin itseään suuremman aikaansaamiseksi. Tarvitaan satunnaisia kohtaamisia ja keskusteluja, inspiraation saamista muilta taiteilijoilta, yhteisen sävelen löytämistä tai auttavan käden tarjoamista.

Olemme kaupunkina halunneet profiloitua kulttuurikaupunkina, oman kylän menestyjiä muistetaan puheissa ja mm. treenikämppiä on tarjottu nuorille Monarin tiloissa. Voisimme kuitenkin tehdä paljon enemmän. Miksemme etsisi kaupungin omistamista kiinteistöistä sopivaa “kulttuurintaloa”, josta voisimme tarjota edullisia työ- ja harjoitustiloja kulttuurin tekijöille: maalareille, kirjailijoille, ohjaajille, muusikoille ja niin edelleen.

Tiloja tarjoamalla kaupunki tukisi luovia aloja elinkeinona ja tätä kautta myös työllisyyttä. Tätä jo uusi laki kuntien kulttuuritoiminnasta edellyttää. Yksi lain tavoitteista on nimenomaan luoda edellytyksiä paikallisen ja alueellisen elinvoiman kehittymiselle ja sitä tukevalle luovalle toiminnalle kulttuurin ja taiteen keinoin.

Lappeenranta tarvitsee monen muun paikkakunnan tavoin ikioman Taiteiden Talon! Jätämme tästä valtuustoaloitteen 31.5.2021.

Paavo Alander

Hanna Holopainen

Virpi Junttila

Kimmo Klemola

Leena Lipiäinen-Medjeral

Tuija Maaret Pykäläinen

kuntavaaliehdokkaat (vihr.)

Lappeenranta

Lue kokonaan »

Lukijalta: Saimaa ilman avohakkuita (mielipide Etelä-Saimaa 1.5.2021)

Lisätty 10.05.2021

Marja-Liisa Vesterinen (ES 2.4.2021) kirjoitti tärkeästä asiasta: Saimaan veden puhtaudesta ja SDP:n Lappeenrannan valtuustoryhmän tekemästä aloitteesta Pien-Saimaan sinileväongelman vähentämiseksi.

Vesterinen esitti ongelman ratkaisuksi tukun keinoja: mm. kosteikkojen lisääminen, hoitokalastus, ruovikoiden niittäminen ja pumppaamojen rakentaminen. Keinot varmasti parantaisivat vedenlaatua, mutta ne kaikki ovat oireisiin puuttumista. Tärkeintä olisi tehdä jotain rehevöitymisen juurisyille.

Historian valossa olisi houkuttelevaa vierittää vastuu Pien-Saimaan rehevöitymisestä ja leväongelmasta Kaukaan tehtaalle. Kaukaalla on kuitenkin ollut jo pitkään moderni vedenpuhdistamo. Varsinkin typen päästöjä puhdistamolta olisi toki järkevää alentaa edelleen.
Pien-Saimaan ja muiden vesistöjemme ongelmat ovat maatalouden päästöjen lisäksi metsäteollisuuden raaka-aineiden alkulähteillä. Suomen kymmenestä miljoonasta suohehtaarista kuusi miljoonaa hehtaaria on ojitettu pitkälti metsänkasvun kiihdyttämiseksi. Metsäojat laskevat ravinnepitoiset vedet Pien-Saimaaseen ja tuhansiin muihin järviimme.

Skinnarilan Hovinsuo on hyvä esimerkki siitä, kuinka ei pitäisi tehdä. Suo-ojitettuun metsään tulisi hakkuussa jättää yli sata kuutiota pystypuuta hehtaarille haihduttamaan vettä ja vähentämään näin vesistövalumia. Hovinsuolla tehtiin vuonna 2007 lintujen pesimäaikaan kymmenen hehtaarin avohakkuu kunnostusojituksineen.

Viimeisen vuoden aikana esimerkiksi kaupunkia lähellä olevissa Sikosalon ja Ruohosaaren saarissa on tehty laajoja avohakkuita. Hakkuut ja varsinkin avohakkuut saarissa ja rannoilla aiheuttavat merkittäviä ravinne-, kiintoaine- ja elohopeavalumia. Jos ongelmia halutaan vielä lisätä, metsiä lannoitetaan.

Saimaalla jopa kartalla luonnonsuojelualueiksi merkittyjä saaria on avohakattu. Vain kapea rantakaistale on jätetty hakkaamatta. Ei ole matkailummekaan etu, jos kauniit Saimaan maisemat ovatkin vain ”lännenelokuvien kulisseja”.

Kimmo Klemola, kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas (vihr), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Lukijalta: Lappeenrannan maksamista piilotuista eri urheilulajeille (mielipide Etelä-Saimaa 26.3.2021)

Lisätty 10.05.2021

Kirjoitin joulukuun kaupunginvaltuustoon vihreiden aloitteen Lappeenrannan urheiluseurojen, kulttuuritoimijoiden ja muiden vastaavien toimijoiden saamien suorien ja piilotukien selvittämisestä. Aloitteessa mainittiin golf ja suunnistus esimerkkeinä suuria joukkoja liikuttavista mutta hyvin vähän kaupungin tukea saavista harrastuksista. Naisvaltaiset suurten harrastusmäärien agility ja ratsastus jäävät tyystin vaille tukia. Vastaavia esimerkkejä on muitakin.

'Selvitys tehtiin. Kaupunginhallitus ja Etelä-Saimaa (6.3.2021) tarttuivat Kahilanniemen golfkentällä olevaan kaupungin omistamaan pieneen alueeseen, josta Viipurin Golf maksaa liian pientä vuokraa. Kaupungilta saadun piilotuen määrä on arviolta 4000 euroa vuodessa.

Uuden jäähallin myötä Lappeenrannan jäähalleissa tapahtuvan harrastus- ja liiketoiminnan tuet ja piilotuet nousevat kahdesta miljoonasta eurosta 3,5 miljoonaan euroon. Jäähallien kulut nousevat noin neljään miljoonaan euroon ja vuokria ja käyttäjämaksuja saadaan perittyä alle 10 % kuluista. Liiga-Saipa Oy:n ja muiden käyttäjien mukaan ei ole mahdollista maksaa merkittävästi suurempia käyttömaksuja.

Lappeenrannan tilanne ei poikkea muista jääkiekon liigapaikkakunnista. Liigajoukkueilla on varaa maksaa pelaajille suuriakin palkkoja, kun suuren osan bisneksen kuluista maksavat veronmaksajat.

Lappeenrannassa tilanne muuttuisi vain marginaalisesti, vaikka jäähalli olisi päätetty rakentaa keskustaan. Vanhan jäähallin peruskorjaus olisi sentään säästänyt ison määrän veronmaksajien rahoja.

Kimmo Klemola, kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas (vihr), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Lukijalta: Lentokeisarilla ei ole vaatteita (mielipide Etelä-Saimaa 19.5.2020)

Lisätty 10.05.2021

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n tuoreen selvityksen jälkeen Lappeenrannan lentokentän matkustajista alkaa vihdoin olla tutkittua tietoa. Matkustajista 58 % on venäläisiä, 36 % suomalaisia ja 6,7 % keskieurooppalaisia.

Huolestuttavaa on, että keskieurooppalainen matkustaja jätti Etelä-Karjalaan vain 100 euroa. Taloustutkimuksen aiemman selvityksen mukaan keskieurooppalainen matkustaja käyttää Suomessa 1 155 euroa. Tästä päätellen vain vajaa kymmenesosa keskieurooppalaisista matkustajista jäi Etelä-Karjalaan. Muut jatkoivat Lappiin, Pietariin tai muualle. Lentomatkustajista siis ainoastaan 0,5 prosenttia oli sellaisia keskieurooppalaisia, jotka jäivät Etelä-Karjalaan. Joka toisella lennolla oli yksi tällainen keskieurooppalainen matkustaja.

Venäläinen lentomatkustaja jätti Etelä-Karjalaan 66 euroa. Venäläisten suuren matkustajaosuuden takia tämä on rahallisesti suurin hyöty Etelä-Karjalalle. Herää kuitenkin kysymys, kuinka suuri hyöty on maakunnallemme Lidlissä käytetty 66 euroa? Keskimäärin venäläinen matkustaja käyttää Etelä-Karjalassa 170 euroa, joten luvuista voi päätellä, että kaksi kolmesta venäläisestä lentomatkustajasta sujahtaa lentoasemalta suoraan rajalle kuluttamatta senttiäkään.

Ulkomaalaisten Etelä-Karjalaan tuomista matkailutuloista lentoliikenteen osuus on noin puoli prosenttia, keskieurooppalaisten lentomatkustajien osuus matkailutuloista on alle promille.

Valtio tukee Lappeenrannan lentokenttää vajaalla miljoonalla eurolla vuosittain. Lappeenranta maksaa lentoasemasäätiölle vuosittain reilu puolitoista miljoona euroa. Säätiöltä verorahojamme siirtyy ilmeisesti Ryanairin tytäryhtiö Airport Marketing Services Ltd:lle (Jersey) kynnysrahoina noin miljoona euroa. Säätiön rahansiirrot eivät valitettavasti ole julkisia. Lentoasemasäätiö on raskaasti tappiollinen. Lappeenrannan lentoasema Oy:n viime vuoden tilinpäätös lähentelee kauhukertomusta.

Kolmen vuoden valtuustokauteni aikana vain vihreät ovat äänestäneet lentoliikenteen tukia vastaan.

Kimmo Klemola
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Lappeenranta

Lue kokonaan »

Lukijalta: Suojellaan luontoa ja pidetään Lappeenrannan lentokenttä harrastelentokenttänä (mielipide Etelä-Saimaa 12.2.2021)

Lisätty 18.02.2021

Etelä-Saimaa käsitteli 19.1. artikkelissaan Lappeenrannan lentokenttäsuunnitelmia.

Lyhyesti sanottuna lentokenttä olisi järkevintä säilyttää harrastajalentokenttänä. Lentobisnestä veronmaksajien tukemana ei tule jatkaa. Lentoasemayhtiö tekee karmeaa tappiota ja lentoasemasäätiön kautta pumpataan verorahoja halpalentoyhtiöiden tytäryhtiöille (mm. Jerseyn saarelle). Myös aluetaloudellisesti toiminta on järjetöntä. Kaupunki tukee venäläisten ja eteläkarjalaisten lomalentoja. Rahaa virtaa ulos maakunnastamme eteläisiin maihin, Keski-Euroopasta turisteja ei ole Lappeenrantaan juurikaan tullut.

Maailman lentokoneet lentävät 99,99999-prosenttisesti raakaöljyllä ja lentokerosiinin päästökerroin on säteilypakotteen takia kaksinkertainen bensiiniin verrattuna. Halpalentoliikenteen tukeminen ei yksinkertaisesti sovi Green Leaf -palkinnon voittaneelle kaupungille.

Suomen vanhin lentokenttä voisi toimia edelleen harrasteilmailijoiden käytössä ja vaikkapa sähkölentokoneiden kehityksen keskuksena. Näitä varten lentokentälle ei tarvitse tehdä miljoonien kiitorata- ja matkustajaterminaali-investointeja.

Lappeenrannan lentokenttä on myös monien uhanalaisten hyönteislajien ja kasvien paratiisi. Vuonna 2016 julkaistiin luontokartoittajien Jari Kaitilan ja Petri Parkon raportti Lappeenrannan lentokentän luontoarvoista. Raportti alkaa sanoilla: ”Lappeenrannan lentokenttä on todennäköisesti maamme merkittävin paahdeympäristö, jolla esiintyy lukuisia uhanalaisia ja silmälläpidettäviä hyönteislajeja.”

Samasta syystä tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta suurten aurinkopaneelipuistohankkeiden suhteen.

Lue kokonaan »

Lukijalta: Voisiko kaupunki ”kompensoida” Arboretumin alueen siirtämällä esimerkiksi 20 hehtaaria talousmetsiä hakkuiden ulottumattomiin? (mielipide Etelä-Saimaa 25.11.2020)

Lisätty 30.01.2021

Arboretumin puiden kohtalo siirrettävän tekonurmikentän tieltä on herättänyt ansaittua huolta Lappeenrannassa. Yleisemminkin vaarana on, että lähimetsät ja viheralueet kutistuvat rakentamisen tieltä ja menetämme arvokkaita kaupunkimetsien viheryhteyksiä.

Kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen on hyväksynyt suunnitelman tekonurmikentän siirtymisestä Arboretumin päätyyn tiukoin ehdoin. Vaarana kuitenkin on, että parkkipaikkojen tai vastaavien syiden varjolla puita kaadetaan vastaisuudessa aiottua enemmän.

Huolen hakkuista soisi koskevan kaikkia Lappeenrannan ja Etelä-Karjalan metsiä. Voisiko kaupunki ”kompensoida” Arboretumin menetetyn alueen ruhtinaallisesti siirtämällä esimerkiksi 20 hehtaaria hakattavaksi aiottuja kaupungin talousmetsiä hakkuiden ulottumattomiin?

Suomi on sitoutunut YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteisiin suojella maa-alasta 17 prosenttia. Suomen metsistä kuitenkin vain kuusi prosenttia on tiukasti suojeltuja, Etelä-Karjalassa vain prosentti. Etelä-Karjalan metsistä suojelluiksi ilmoitetaan yleensä kaksi prosenttia. Luonnonsuojelualueiksi on kuitenkin laskettu määräaikaisia suojelualueita ja esimerkiksi Saimaan saaria ja ranta-alueita, jotka on avohakattu ja joita edelleen hakataan.

Lappeenrannan metsistä kaupungin omistamissa metsissä yli 70-vuotiaiden metsien osuus on moninkertainen verrattuna yksityisten omistamiin metsiin. Kaupungin omistamissa metsissä luontoarvot ovat siis keskimääräistä suuremmat.

Vihreä valtuustoryhmä tulee tekemään aloitteen, jossa Lappeenrannan kaupunki ensi vuonna suojelee Green Leaf -palkintonsa kunniaksi 17 prosenttia metsistään luonnonsuojelulain kriteerien mukaan ja täyttää näin osaltaan kansainväliset velvoitteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä näyttää esimerkkiä muille maakunnan metsänomistajille.

Porvoo ja Jyväskylä ovat jo tehneet päätöksen suojella metsistään vähintään 17 prosenttia.

Virpi Junttila

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja, Lappeenranta

Kimmo Klemola

Vihreiden valtuustoryhmän varapuheenjohtaja, Lappeenranta

Lue kokonaan »

Biokaasuautot (puhe puoluevaltuuskunnassa 26.9.2020)

Lisätty 01.10.2020

Arvoisa puoluevaltuuskunta,

Tartun pieneen yksityiskohtaan, biokaasuautoihin. Jokainen biokaasulla toimiva henkilöauto, kuten myös sähköauto, säästää elinkaarensa aikana tankkiautollisen raakaöljyä. Meillä on Suomessa kolme miljoonaa henkilöautoa. Kyse ei siis ole pienestä asiasta.

Monelle änkyrälle sähköauto on kirosana – näin vaikka se on jopa käyttäjälle taloudellisempi ja huoltovarmuuden, kansantalouden ja ympäristön kannalta erittäin järkevä. Sähköautolle meillä on runsaasti kannustimia alhaisesta autoverosta ja ajoneuvoverosta lähtien.

Biokaasu sopii kotimaisena vaihtoehtona hieman paremmin myös änkyröille, ja myös biokaasulla ajaminen on bensiinillä tai dieselillä ajamista edullisempaa. Valitettavasti biokaasuautot ovat alkaneet saada turpiin vähän joka suunnalta. Kaasuauton päästöt, autovero ja ajoneuvovero lasketaan fossiilisen maakaasun päästöjen mukaan. Tilanne on ristiriitainen verrattuna täyssähköautoihin ja ladattaviin hybrideihin. Sähköautot lasketaan autonvalmistajien tilastoissa nollapäästöisiksi, kun kaasuautoilla on suunnilleen fossiilisen dieselin päästöt. Tämä on johtanut siihen, etteivät valmistajat enää panosta kaasuautoihin. Tätä ongelmaa on nostanut esiin meppimme Heidi Hautala.

Suomessa kaasuautoille on tulossa biokaasun jakeluvelvoite nestemäisten biopolttoaineiden tapaan. Kuulostaa sinänsä hyvältä ja tämä taitaa olla hallituksen vihreä tavoite. Biokaasun jakeluvelvoiteosuus on kaavailun mukaan 20 % vuonna 2022 ja nousisi vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttiin. Biokaasun osuus on jo nyt 60 prosenttia. Mitään erityistä edistystä jakeluvelvoite ei siis toisi, nestemäisten biopolttoaineiden jakeluvelvoite jopa ilmeisesti hieman pienenisi. Jakeluvelvoite katsotaan tueksi biokaasulle ja sen myötä biokaasu on laitettava verolle, mikä nostaisi biokaasun hintaa merkittävästi.
Nykyinenkin biokaasutuotanto riittäisi moninkertaiselle määrälle autoja. Itse lopettaisin fossiilisen maakaasun ajoneuvomyynnin. Tämä saattaisi lopulta vaikuttaa myös kaasuautojen verokohteluun. Esitin tämän idean Gasumin biopolttoainejohtajalle, joka kannatti sitä ja sanoi että se olisi todellinen ”game changer”.

Kuten Iiris Suomelakin antoi ymmärtää, kaikkien myytyjen uusien henkilöautojen tulisi olla tästä päivästä lähtien joko täyssähkö- tai kaasuautoja, jotta kunnianhimoisiin tavoitteisiin päästäisiin. Päätösten tulisi olla tätä tavoitetta tukevia eikä kampittavia.
Kiitos

Kimmo Klemola, puoluevaltuuskunnan jäsen, Kaakkois-Suomen vihreät

Lue kokonaan »

Saimaan purkuputkivaihtoehdon hintalappu on kymmeniä miljoonia euroja (mielipide Etelä-Saimaa 27.7.2020)

Lisätty 01.10.2020

Estareissa 23.7. epäiltiin vääräksi Etelä-Saimaan haastattelussa 19.7. esittämääni 50 miljoonan euron lisälaskua kaupunkilaisille, mikäli uuden Lappeenrannan jätevedenpuhdistamon jätevedet joudutaan laskemaan Saimaaseen. Jos korkein hallinto-oikeus ei anna lupaa uuden puhdistamon rakentamiseksi Hyväristönmäkeen, jää Saimaa puhdistettujen jätevesien purkuputken käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi.

Saimaa-vaihtoehdossa purkuputkea tulee rakentaa parikymmentä ekstrakilometriä ja väliin lisäksi muutama pumppaamo. Lisähintaa tästä tulee parikymmentä miljoonaa euroa. Seuraavien kymmenien vuosien aikana pelkästään veden pumppauksen ylimääräiset käyttökulut ovat nykyrahana toiset parikymmentä miljoonaa euroa. Putkistoa ja pumppaamoja on myös pidettävä kunnossa ja uusittava. Lopullinen lisälasku lappeenrantalaisille on varsin lähellä 50 miljoonaa euroa, noin 700 euroa asukasta kohti.

Kimmo Klemola, kaupunginvaltuutettu (vihr), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Öljystä eroon pääseminen on isänmaallinen teko (mielipide Etelä-Saimaa 9.7.2020)

Lisätty 01.10.2020

Ostin juuri akkukäyttöisen moottorisahan. Vanha ruohonleikkuri oli jo aiemmin vaihtunut akkukäyttöiseen. Tuskailu käyntiin lähdön kanssa on historiaa. Naapurit kiittävät vähä-äänisyydestä, eikä ilmassa enää leijaile savua. Hieman suurempi hankintahinta kuittautuu ajan saatossa pienempinä käyttökuluina.
Myös ostettaessa uutta autoa, mopoa tai skootteria valinnan tulisi olla joku muu kuin pelkällä bensiinillä tai dieselillä kulkeva vaihtoehto. Mopoissa ja skoottereissa käyttövoiman tulisi olla sähkö ja autoissa sähkö tai biokaasu. Autoilun elinkaaren kustannukset ovat kotimaisella sähköllä ja biokaasulla ajettaessa pienemmät kuin ulkomaisella raakaöljyllä ajettaessa. Kukkaron lisäksi myös hengittämämme ilma ja ilmasto kiittävät.

Niin pienkoneissa kuin autoissakin ongelmana ovat ihmisten pinttyneet asenteet. Vaikka auton lataus verkosta onnistuisi helposti ja kaasutankkausasema olisi vieressä, ostetaan tottumuksesta edelleen bensiini- tai dieselauto. Sähkö- ja kaasuautot ovat kuitenkin suunnilleen samanhintaisia kuin fossiiliset kilpailijansa. Mikäli tavoitteisiin puhtaammasta autokannasta vuonna 2030 halutaan päästä, tulisi uusien bensiini- ja dieselautojen myynti lopettaa välittömästi. Niitä tarvitseville hyväkuntoisia käytettyjä autoja on runsaasti tarjolla.

Raidehenkilöliikenne on jo pitkään kulkenut sähköllä. VR käyttää puhdasta sähköä, ja henkilökilometrin hiilijalanjälki on yksityisautoiluun verrattuna vain sadasosa. Laivaliikenteen sähköistäminen on vasta alkutekijöissään. Maakaasulla kulkevat laivat ovat kasvihuonekaasupäästöjen kannalta vain pieni parannus.

Varsinainen ongelma on lentoliikenne. Viime vuonna Finnairin käyttämästä polttoaineesta vain alle 0,03 promillea oli biopohjaista. Biokerosiini ei edes oleellisesti vähentäisi päästöjä bioraaka-aineen päästöjen ja lentoliikenteen niin sanotun. säteilypakotteen takia. Sähköinen lentoliikenne voisi tarkoittaa korkeintaan lyhyttä pienimuotoista taksiliikennettä. Nykyisenkaltaiseen massalentoturismiin sähkölentokoneet eivät pysty.

Öljyriippuvuudesta eroon pääseminen vaatii meiltä kaikilta tekoja.

Kimmo Klemola, kaupunginvaltuutettu (vihr), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Benjamin Ferencz 100 vuotta

Lisätty 23.03.2020

Benjamin Ferencz, USA:n pääsyyttäjä Nürnbergin sotarikosoikeudenkäynnissä 1946–1947, sanoi haastattelussa syksyllä 2006:

"Nürnbergin oikeudenkäynnissä todettiin, että hyökkäyssota on pahin mahdollinen kansainvälisen lain loukkaus, joka sisältää itsessään kaikki muut sotarikokset. Bush ja Blair tulisi tuomita siinä missä Saddam Husseinkin."

Tammikuussa hän sivalsi Trumpia kansainvälisellä oikeudella.

Benjamin Ferencz täyttää 100 vuotta 11.3.2020.

”Iranilaisen kenraalin moraaliton tappaminen (New York Timesin mielipidekirjoitus 16.1.2020)

Päätoimittajalle:

Vielä sadantenakaan elinvuotenani en voi vaieta. Tulin Yhdysvaltoihin tammikuussa 1921 köyhänä siirtolaispoikana. Olen kokenut velvollisuudekseni maksaa takaisin Yhdysvalloille kaikista niistä mahdollisuuksista, joita se on minulle antanut.

Olin amerikkalainen sotilas toisessa maailmansodassa ja toimin pääsyyttäjänä Nürnbergin oikeudenkäynnissä, jossa natsijohtajia oli syytettynä miljoonien viattomien miesten, naisten ja lasten murhaamisesta.

USA:n presidentinhallinto vastikään ilmoitti, että presidentin määräyksestä Yhdysvallat oli ”poistanut” (murhannut) sellaisen maan sotilaskomentajan, jonka kanssa maamme ei ole sodassa. Harvardista valmistuneena oikeustieteilijänä, joka on kirjoittanut aiheesta laajasti, pidän tätä moraalitonta tekoa maamme lakien ja kansainvälisen lain vastaisena.

Ihmisillä on oikeus tietää totuus. Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja, kansainvälinen rikostuomioistuin ja YK:n kansainvälinen tuomioistuin on kaikki sivuutettu. Nuorukaiset ympäri maailman ovat hengenvaarassa, ellemme onnistu kääntämään niiden päitä, jotka valitsevat mieluummin sodan kuin lain.

Benjamin B. Ferencz

Delray Beach, Fla.”

Lue kokonaan »

Corona Airways (mielipide Etelä-Saimaa 10.3.2020)

Lisätty 23.03.2020

On selvää, että kiinalaiselta torilta lähtenyt koronavirus ei olisi levinnyt kulovalkean tavoin ympäri maailman ilman massiivista lentoturismia. Varsin pian havaittiin, että virus on helposti ihmisestä toiseen tarttuva ja vaarallinen. Matkustamista ei kuitenkaan haluttu rajoittaa, jotta maailmantalous ja turismi eivät kärsisi. 

Koko Italia – ja erityisesti Pohjois-Italia – on nyt epidemia-aluetta. Käytännössä kaikki Euroopassa ja Suomessa uutisoidut koronavirustartunnat on saatu matkustettaessa Pohjois-Italiaan tai tartuntana siellä matkustaneilta.

Lappeenranta–Bergamo-lennot olisi tullut keskeyttää välittömästi Pohjois-Italian koronavirusepidemian tultua julki. Ennaltaehkäisy on huomattavasti tehokkaampi tapa torjua epidemiaa kuin ohjeet käsien pesemisestä ja hihaan yskimisestä.

Epidemia tappaisi suuren joukon ihmisiä, sulkisi koulut ja peruuttaisi jääkiekko-ottelut ja muut yleisötapahtumat. Tätä kirjoittaessa Bergamon lennot edelleen jatkuvat. Lippuja myydään jopa hintaan 19,99 euroa, mikä tarkoittaa vahvaa veronmaksajien subventiota.

 Tekniikan Maailmassa oli kaksi vuotta sitten hätkähdyttävä otsikko: ”Näin tapat naapurisi: Nastarenkaat ja märät polttopuut ovat yleisin keino, vaikka harva suostuu uskomaan sitä todeksi”. Italian lentoloman voi lisätä keinovalikoimaan.  

Kimmo Klemola, kaupunginvaltuutettu (vihr), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Suihkussa käyntiin kohtuutta

Lisätty 05.01.2020

Suomalainen viettää suihkussa keskimäärin viisi minuuttia joka päivä. Kaukolämmöllä, sähköllä, öljyllä tai puulla lämmitetty vesi viipyy ihollamme muutaman sekunnin, kunnes se menee jätteenä viemäriin. Suomalaisten suihkussa käynneistä kertyy vuoden aikana lähes miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöt, mikä vastaa puolen miljoonan tavallisen henkilöauton vuotuisia päästöjä.

 Suihkuaikaa voi helposti lyhentää ja vedentulon katkaista saippuoimisen ajaksi. Lompakkokin kiittää nopeasta suihkusta. Jokainen minuutti vähemmän suihkussa tuo vuodessa säästöä 50 euroa.

 Helsingin Sanomat kertoi (16.11.2019) idealinko Jan Erolan saavan parhaat ideat suihkussa. Toivottavasti ideat syntyvät nopeasti.

 Kimmo Klemola, Lappeenranta                 

Lue kokonaan »

Perustuuko lentoselvitys toiveajatteluun? (Mielipide Etelä-Saimaa 20.5.2019)

Lisätty 05.01.2020

Keskiviikkona 15.5. julkistettiin Taloustutkimuksen tekemä Lappeenrannan lentoliikenteen matkailutulovaikutus -selvitys. Vuonna 2021 lentoliikenteen arvioidaan tuovan Etelä-Karjalaan ja lähimaakuntiin 30 miljoonaa euroa.

Selvityksen laskelmat perustuvat yksisuuntaiseen Euroopasta tulevien matkailijoiden tuomaan rahavirtaan – jokaisen matkustajan oletetaan jättävän alueelle 1155 euroa. Lisäksi venäläisen matkustajan oletetaan jättävän noin kymmenesosan eli 115 euroa. Vuonna 2021 lentoasemalla arvioidaan olevan noin 140 tuhatta matkustajaa (nousut ja laskut) ja kolmasosa matkustajista on Euroopasta tulevia.

Tein selvityksen pohjatiedoilla kaksisuuntaisen talousvaikutuslaskelman, joka ottaa huomioon myös lentoliikenteen mukana Eurooppaan viedyt suomalaisten eurot ja lentotoiminnalle annetut suorat tuet. Laskelma paljastaa, että talousvaikutukset ovat erittäin herkkiä matkustajien kansallisuusosuuksille. Lentomatkustajien kansallisuuksia ei ole tähän mennessä tilastoitu ja Taloustutkimuksen käyttämät luvut perustuvat arvioihin (toiveajatteluun?). Inhorealistisemmalla noin 10 prosentin Euroopasta tulevien matkustajien osuudella Lappeenrannan lentoliikenteen nettotalousvaikutus kääntyy 20 miljoonaa negatiiviseksi.

Matkustajien kansallisuudesta riippumatta kaavailtu lentotoiminta aiheuttaisi noin 50 tuhannen tonnin hiilidioksidiekvivalenttipäästöt. Sitran juuri julkaistun raportin mukaan suomalaisten tulisi ilmastotavoitteisiin päästäkseen siirtyä kasvisruokaan ja luopua autosta. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä turhien lentojen vähentäminen olisi kuitenkin helpoin hedelmä poimittavaksi. Lappeenrannan virkamiehillä luulisi olevan vaikeaa mainostaa samaan aikaan Lappeenrantaa ilmastopääkaupunkina ja lisätä tukea halpalennoille.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, kaupunginvaltuutettu (vihr.), Lappeenranta

Liite: Lappeenrannan lentojen talousvaikutusten herkkyysanalyysi Taloustutkimuksen raportin pohjalta sekä ilmastovaikutusten arviointi

Lue kokonaan »

Ydinvoimaloita Lappeenrantaan?

Lisätty 15.11.2019

Etelä-Saimaa kirjoitti 15.11.2019 LUTin pienydinvoimalatutkimuksesta (SMR) ” LUTin viittä vaille valmis ydinvoimalan koelaitos käy ensi töikseen lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjen kimppuun — Katso kuvista, miltä useiden metrien korkuinen laitos näyttää”. Lappeenrannan asutuskeskittymiin riittäisi kuulemma 3–4 ydinvoimalaa. Onnettomuuksien mahdollisuudesta, asukkaiden mielipiteestä tai ydinjätteestä ei ollut jutussa sanaakaan. Tai hinnasta.

Kirjoituksessa on vääriä lukuja Suomen sähkön ja kaukolämmön päästöjen osalta. Haastateltu professori Hyvärinen (tai toimittaja) ei liene perehtynyt sähköntuotannon koko elinkaaren päästöihin, vaan tiedot ovat Energiateollisuus ry:n julkaisuista. Energiateollisuus ei valitettavasti päästöjulkaisuissaan laske koko elinkaarta mukaan, vaan ilmoittaa ainoastaan fossiilisten polttoaineiden piipunpään päästöt – polttoaineen tuotannon päästöt jäävät kokonaan pois. Samaten bioenergia, ydinvoima, tuuli, vesi ja aurinko lasketaan nollapääastöisiksi, vaikka ne eivät sitä tietenkään koko elinkaaren osalta ole. Suuri osa päästöistä jää siis tilastojen ulkopuolelle.

Suomen sähköntuotannon koko elinkaaren päästöt vuonna 2017 olivat melko tarkkaan 10 miljoonaa tonnia CO2e. Sähkönkulutus on kuitenkin noin 30 % suurempaa kuin tuotanto johtuen nettotuonnista. Yllättäen sähkönkulutuksen elinkaaren päästökerroin (159 gCO2e/kWh) on suurempi kuin sähköntuotannon (154 gCO2e), mikä vuonna 2017 johtui lähinnä Viron palavalla kivellä tuotetusta sähköstä, jota Suomeen jonkin verran tuotiin. Sähkönkulutuksen elinkaaren päästöt olivat vuonna 2017 Suomessa 13,5 miljoonaa tonnia CO2e.

Kaukolämmön elinkaaren päästöt olivat viime vuonna Suomessa 5,8 miljoonaa tonnia CO2e.

On tietenkin mukavaa, että kaikkea tutkitaan. Eri asia on, hyväksyvätkö ihmiset asuinkeskittymiin ydinreaktorilla toimivia lämpölaitoksia. Näkemistäni esityksistä (VTT) olen havainnut, että vakuutukset suuren onnettomuuden osalta hoidetaan näissä SMR-reaktoreissa ydinvastuulailla (valtio tai yhteiskunnat kantavat vastuun suuronnettomuudessa).

Tämä ei tietenkään ole yllätys. Mikään vakuutusyhtiö ei myy eikä ole koskaan missään maailmassa myynyt ydinvoimaloille vakuutuksia pahimman varalle. Periaatteessa ydinlaitoksen haltijalla on rajoittamaton vastuu, mutta käytännössä suuren onnettomuuden tapauksessa vastuu siirtyy yhteiskunnalle.

Kaikkialla maailmassa valtiot ovat käytännössä maksaneet ydinvoimaloiden vastuuvakuutukset. Sen takia ydinvoimaa on jopa kutsuttu maailman sosialistisimmaksi energiamuodoksi.

SMR on ollut hyödyllinen sotalaivoissa ja -sukellusveneissä. Siitä ovat olleet kiinnostuneet myös maat, jotka haluavat valmistaa raaka-ainetta ydinaseisiin. Näissä käyttökohteissa hinnalla ei ole ollut väliä.

Lue kokonaan »

HINKU-hankkeessa on Etelä-Karjalalle haasteita—Päänvaivaa tulevat aiheuttamaan maankäyttösektorin päästöt (mielipide Etelä-Saimaa 9.11.2019)

Lisätty 14.11.2019

Etelä-Karjalan maakuntahallitus päätti kokouksessaan 14.10. hakea Etelä-Karjalalle hiilineutraalisuus- eli HINKU-maakuntastatusta ja sitoutua näin vähentämään maakunnan kasvihuonekaasupäästöjä 80 %:lla vuonna 2030 verrattuna vuoden 2007 päästöihin.

Hiilineutraalisuudelle ei ole vakiintunutta määritelmää ja eri maissa se ymmärretään hieman eri tavalla. Joissain maissa maankäyttösektorin (metsät ja viljelysmaat) nieluja ei oteta täysimääräisesti huomioon ja esimerkiksi lentoliikenteen päästöt lasketaan mukaan. Fossiilisten polttoaineiden päästöjen vähentäminen on aina ensisijainen prioriteetti.

Etelä-Karjalan vahvuus on uusiutuvassa energiassa. Vesivoiman ja varsinkin bioenergian tuotanto on mittavaa – aurinko- ja tuulienergian tuotanto on sen sijaan mitätöntä. Tieliikenteessä ja työkoneissa fossiilisten polttoaineiden korvaaminen on kovin hidasta.

Päänvaivaa Etelä-Karjalalle tulevat aiheuttamaan maankäyttösektorin päästöt. Viljelysmaat ovat kaikkialla Suomessa päästölähteitä, niin Etelä-Karjalassakin. Kokonaisuudessaan Suomen metsät ovat hiilinielu, vaikka viime vuosien ennätyshakkuut ovat pienentäneet nielua huomattavasti. Etelä-Karjalassa hakkuumäärät ovat kuitenkin olleet jo pitkään niin suuria, että alueen metsistä on tullut päästölähteitä.

Käytännössä Etelä-Karjalassa tulisi kompensoida tieliikenteen suuria päästöjä metsien hiilinieluilla. Se puolestaan tarkoittaisi tulevina vuosina merkittävästi pienempiä hakkuumääriä ja metsänhoitotapojen muutoksia. Lisähaasteita tuo se, että pysyvyydeltään epävarmoilla hiilinieluilla ei todennäköisesti voi täysimääräisesti korvata fossiilisten polttoaineiden päästöjä. Metsien negatiiviset hiilinielut tuovat paineita myös oletukselle bioenergian nollapäästöisyydestä.

Lentoliikenne tullaan todennäköisesti myös ottamaan huomioon päästölaskennoissa tulevaisuudessa. Maakuntahallituksen kokouksessa päätettiin hiilineutraalisuushankkeen lisäksi valmistella maakunnan 250 000 euron lisätukea Lappeenrannan lentoliikenteelle vuodelle 2020.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, kaupunginvaltuutettu (vihr), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Kaakon metsät eivät sido hiiltä

Lisätty 14.11.2019

Ylen Kaakkois-Suomen uutisissa (14.10.) kehuttiin suomalaista 1950-luvulta saakka jatkunutta tehometsätaloutta ja sen ansiosta kasvanutta puumäärää Suomen metsissä.

Aiempien vuosisatojen jäljiltä lähtökohta oli kuitenkin vaatimaton. Kaskeaminen, tervanpoltto, puuhiili metallisulattoja varten ja polttopuut olivat riuduttaneet Suomen metsiä vuosisatojen ajan.

Tehometsätalouteen 1950-luvulta lähtien kuului soidemme laajamittainen ojittaminen ja kuivaus metsätalouskäyttöön, mikä selittää suuren osan metsiemme kasvaneesta puumäärästä. Saadun puutuotoksen hinta on kuitenkin ollut karmea vesistöille, luonnolle ja ilmastolle.

Metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala Itä-Suomen yliopistosta on kirjoittanut, että Suomen metsissä on vähän puuta. Sen huomaa jokainen luonnossa liikkuja. Suurin osa metsistämme on hakkuuaukkoa, nuorta taimikkoa tai vielä kovin ohkaisena kasvavaa metsää. Metsä ehtii hädin tuskin nuoruusikään, kun se jo päätehakataan. Pukkalan mukaan metsissämme voisi toisenlaisella metsänhoidolla olla puuta reilun sadan kuutiometrin per hehtaari sijasta 300 kuutiota hehtaarilla.

Esimerkiksi Saksassa on metsää alle puolet Suomen metsäpinta-alasta, mutta puuta metsissä on reilusti enemmän kuin Suomen metsissä.

Hannu Helineva ehdotti (Kaakon viestinnän lehdet 9.10.), että Suomessa otettaisiin käyttöön hiilinieluvero. Ehdotuksen mukaan hiilinieluveroa perittäisiin sellaisten alueiden kaikilta asukkailta, joissa luonnon hiilinielut olisivat pienimmät. Helinevan kiikarissa olivat ilmeisesti pääkaupunkiseudun asukkaat.

Kokonaisuudessaan Suomen metsät ovat hiilinielu, vaikka viime vuosien ennätyshakkuut ovat pienentäneet nielua huomattavasti. Kaakkois-Suomen kaikissa maakunnissa hakkuumäärät ovat kuitenkin niin suuria, että alueen metsien hiilinielut ovat negatiiviset – metsistä on tullut päästölähteitä. Ehdotetussa hiilinieluverossa suurimmiksi maksajiksi joutuisivat eteläsavolaiset ja eteläkarjalaiset. Maksajan rooliin joutuisivat myös Kymenlaakson asukkaat.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, Lappeenranta

Lue kokonaan »

SF6

Lisätty 14.11.2019

Syyskuussa Iltalehden välityksellä levisi uutinen rikkiheksafluoridipäästöistä (SF6), jotka sujuvasti yhdistettiin tuulivoimaan. Uutinen oli ”totta”, mutta mittaskaalaa eivät ihmiset ymmärtäneet. Uutista jaettiin laajasti tuulivoiman vastustajien toimesta.

Rikkiheksafluoridia käytetään eristekaasuna läpi energia- ja sähkönjakelujärjestelmän, ei siis pelkästään tuulivoimaloissa.

Rikkiheksafluoridi on 23500 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Tuulivoimaloista sitä vuotaa kuitenkin niin vähän, että vuodot aiheuttavat tuulisähkön kaikkiaan 10 gCO2e/kWh päästöistä yhden promillen eli 0,01 gCO2e/kWh.

Vertailun vuoksi ydinvoiman elinkaaren päästökerroin on noin 19 gCO2e/kWh ja turvelauhdesähkön 1089 gCO2e/kWh. Nekin tarvitsevat rikkiheksafluoridia.
Energiateollisuus ry julkaisee vuosittain sähköverkkojen SF6-päästöt (https://energia.fi/files/3881/SF6-kaasu_2018.pdf).

Vuonna 2018 rikkiheksafluoridipäästöt Suomen sähköverkoissa olivat 87 kg SF6. Kulutettua sähkökilowattituntia kohti päästö oli 0,02 gCO2e.

Tuulivoimayhdistys kirjoittaa (https://www.tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoimasta/usein-kysytyt-kysymykset/miten-sf6-kaasu-liittyy-tuulivoimaan):

”Ympäristöministeriön tilaston mukaan sähkönjakelulaitteiden F-kaasupäästöt vuonna 2017 vastasivat 0,01 Mt CO2-ekvivalenttia [sisältää muitakin F-kaasuja kuin SF6]. Suomen vuoden 2018 tuulivoimatuotanto (6 TWh) vähentää maamme kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain 4,2 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia. Eli verrattaessa tuulivoiman tuomia ilmastohyötyjä kaikkien (ei vain tuulivoimaloiden) sähkönjakelulaitteiden synnyttämiin SF6-kaasupäästöihin, voidaan saada mittakaavaa päästöihin.”

Rikkiheksafluoridin käytölle on olemassa myös vaihtoehtoja.

Lue kokonaan »