Käytetyille autonrenkaille on yritetty keksiä uusiokäyttöä vuosikymmenet. Yhdeksi kierrätyskohteeksi keksittiin jalkapallon tekonurmikentät, joissa autonrenkaista tehty kumirouhe toimii ominaisuuksia parantavana täyteaineena. Jalkapallokenttien lisäksi kumirouhetta käytetään esimerkiksi ratsastusmaneeseissa ja agilityhalleissa.
Pelkästään Euroopassa on noin 50 000 tekonurmikenttää, Suomessa noin 400. Yhteen täysimittaiseen jalkapallokenttään tarvitaan noin 60 tonnia kumirouhetta. Suomessa tekonurmen elinkaaren aikana kumirouhetta kuluu noin 180 tonnia.
Kumirouhetta karkaa ympäristöön kentän harjauksen, lumenaurauksen ja hulevesien mukana. Jalkapallon ja agilityn harrastajille sukkien ja muiden varusteiden mukana autoihin ja kotien lattioille päätynyt kumirouhe on tuttu näky.
Yksi täysimittainen jalkapallon tekonurmikenttä tarvitsee kymmenen vuoden aikana noin 20 000 autonrenkaasta valmistetut kumirouheet. Se rengasmäärä päätyy suurelta osin lopulta kumirouheena ympäristöön paikkoihin, joihin se ei hyvin hitaasti hajoavana kuulu.
Lappeenrannassa kaupungilla on jalkapallon tekonurmikentät Amiksella ja Sammonlahdessa. Lisäksi ainakin Pepo Areenassa ja agilityhallissa käytetään kumirouhetta.
Helsingissä, Tampereella ja Torniossa ongelmallisesta kumirouheesta ollaan jo luopumassa.
Esitämme, että Lappeenrannan kaupunki luopuu kumirouheen käytöstä tekonurmikentillään. Korvaavat biopohjaiset ja biohajoavat materiaalit ovat toki kalliimpia, mutta samalla ympäristöystävällisempiä ja vastuullisempia.