UPM on Kaukaan tehtaalla kotikaupungissani Lappeenrannassa käynnistämässä mäntyöljystä biodieseliä valmistavaa laitosta (BioVerno-prosessi). Ruotsin Piteåssa on samantapainen mäntyöljydieselin tekijä SunPine, joten EU:n tähdetulkinta koskee myös Ruotsia. Ruotsissa koko prosessi, toisin kuin Lappeenrannassa, ei ole saman katon alla, vaan hydraus tehdään muualla. Piteån tehdas on toiminut vuodesta 2010.

Lappeenrannan kannalta UPM:n BioVerno-investointi tuntuu hyvältä, mutta yhteiskunnan kokonaisedun puolesta hieman huolestuttaa. Nykyiset biopolttoaineet vievät ruoan ihmisiltä ja BioVerno ja SunPine puolestaan vievät raaka-aineen kemianteollisuudelta. Mäntyöljyn käytöllä kemianteollisuuden raaka-aineena on niin pitkät perinteet, että Suomen tekemä tähdetulkinta on varsin outo. Tähdetulkinta on biodieselin kannalta edullinen, koska tällöin biodieselin osuus lasketaan kaksinkertaisena. Tavoitteena on, että vuonna 2020 liikennepolttoaineissa uusiutuvan energian osuus on 20 prosenttia.

Kemianteollisuudessa mäntyöljytislaamojen jalostusaste mäntyöljylle on pienempi kuin Bioverno-prosessissa, mutta jalostusarvo on suurempi. Biovernossa mäntyöljyn jalostusaste on suurempi, mutta biodieseltuotteen jalostusarvo on pienempi. Tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että Bioverno-prosessissa mäntyöljyä joudutaan jalostamaan enemmän ja kalliimmalla ja saatu tuote on vähempiarvoista.

EU:n liikenteen biopolttoaineita suosivat velvoitteet ohjaavat raaka-aineita jalostettavaksi vähempiarvoiseen liikennekäyttöön, mikä on syynä tähän näennäiseen järjettömyyteen.

Jalostuskaaviossa (HS) toimittaja Jyrki Iivonen on näemmä sotkenut BioVerno-prosessiin Fischer–Tropsch-prosessin yhden vaiheen (kuva 5).