Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Veronkierron purkutalkoilla talouteen tasapainoa (Etelä-Saimaa mielipide 9.4.2019)

Lisätty 12.04.2019

Suomi velkaantuu muutaman miljardin euron vuosivauhtia. Kerätyt verot eivät siis riitä kattamaan menoja. Talouden tasapainottamiseksi on kuritettu työttömiä ja pienipalkkaisia sekä leikattu muun muassa koulutuksesta – käytännössä sahattu omaa oksaa ja haitattu tulevaisuuden elinvoimaa.

Julkisen sektorin tehostaminen tarkoittaa käytäntöön vietynä opettajien, poliisien ja sairaanhoitajien virkojen vähentämistä. Huonoina aikoina yksityiseltä puolelta ei löydy töitä, joten tehostaminen voi tarkoittaa ihmisten siirtämistä työtätekevistä toimettomiksi. Se ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

Vähälle huomiolle talouden tasapainottamisessa on jäänyt harmaan talouden kitkentä. Harmaan talouden, veronkierron ja suuryhtiöiden verosuunnittelun aiheuttamia veromenetyksiä on vaikea arvioida, mutta suuruusluokka on vuositasolla 10 miljardia euroa.

Vuosien mittaan poliitikot ovat erilaisia ryhmiä miellyttääkseen ja muista sekalaisista syistä tehneet verotukseen lähes 200 poikkeamaa, jotka vähentävät tänäkin vuonna yhteiskunnan verotuloja yli 28 miljardilla eurolla. Tyypillisesti näitä poikkeamia on helpompi säätää kuin purkaa. Osa veropoikkeamista on perusteltuja, mutta osa on talouden ja ympäristön kannalta haitallisia.

Harmaan talouden, veronkierron, verosuunnittelun ja veropoikkeamien purkutalkoilla verotuloja pystyttäisiin kasvattamaan merkittävästi. Valtio- ja kuntatalous saataisiin tasapainoon ja veronalennukset ja muut toimet voitaisiin kohdentaa kilpailukyvyn, työllisyyden ja ympäristön kannalta järkevämmin.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, kansanedustajaehdokas (vihr.), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Autoilussa on menossa suuri murros (Etelä-Saimaa mielipide 30.3.2019)

Lisätty 01.04.2019

Juha Pyrhönen (ES 23.3.) ja Pekka Lakka (ES 24.3.) pohtivat millä käyttövoimilla autojen kannattaisi tulevaisuudessa kulkea. Dieselautot, biodiesel ja synteettinen ”aurinkodiesel” saivat heiltä erityisesti kannatusta.

Vaikka sähkö- ja varsinkin kaasuauto ovat suurimmalle osalle autoilijoista jo nyt järkevin vaihtoehto uutta autoa hankittaessa, laajassa Suomessa monien on edelleen ajettava perinteisillä autoilla etäisyyksien tai tankkausverkoston puutteellisuuden takia. Hinta on myös suuri este – halpoja sähkö- tai kaasuvaihtoautoja ei toistaiseksi ole tarjolla.

Bensiini ja diesel tehdään yli 90-prosenttisesti raakaöljystä. Ilmastonmuutoksen torjunnan ja myös huoltovarmuuden takia raakaöljyn käytöstä tulisi päästä eroon. Bioetanoli ja biodiesel valmistetaan käytännössä ruokakasveista, eivätkä ne riitä alkuunkaan korvaamaan nykyistä kulutusta. Biopolttoaineiden elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt voivat myös olla yllättävän suuria. Suomessa valmistettavien biodieseleiden suurien päästövähennyslukemien takana on luova (poliittinen) tulkinta siitä, että ne on valmistettu tähteistä tai jätteistä.

Synteettistä dieseliä voidaan valmistaa aurinko- tai tuulisähkön avulla. Ongelmia ovat huono hyötysuhde ja prosessin kalleus. Ohjasin vuosikymmenen alussa aiheesta diplomityön ja tulos oli, että sähkö kannattaa mieluummin käyttää sähköautoissa.

Tein varsin tarkan elinkaarivertailun eri Volkswagen Golfin käyttövoimien välillä. Vaikka sähköauton valmistus aiheuttaa enemmän päästöjä kuin polttomoottoriauton valmistus, sähköauto on kuitannut Suomessa bensiiniauton päästöt jo 26 000 kilometrin jälkeen. Sähköauton akkujen päästöt tulevat lisäksi tulevaisuudessa laskemaan merkittävästi.

Kaikki auton elinkaaren kustannukset huomioiden, edullisin valinta nyt uuden auton ostavalle on kaasuauto. Hyvin pian myös sähköauto ohittaa bensiini- ja dieselauton. Uuden fossiiliauton ostaminen 2020-luvulla ei ole enää järkevää. Käytettyjä vanhoja autoja riittää vuosikymmeniksi eteenpäin niitä haluaville.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, kansanedustajaehdokas (vihr)

Lue kokonaan »

Ehdokkaan mielipide: Säästäisivätkö talonmiehet miljardeja? (Luumäen Lehti 22.3.2019)

Lisätty 01.04.2019

Jokainen tietää, kuka on vanhan omakotitalon, kesämökin tai auton paras asiantuntija. Silmä, korva ja nenä tuntevat oman talon tai auton viat ja muutokset.

Viimeisten vuosikymmenien aikana on luovuttu talonmiehistä. Heidät on korvattu kilpailutetuilla ja alati vaihtuvilla kasvottoman huoltoyhtiön työntekijöillä, jotka eivät tunne rakennuksia ja joiden työtehtävät ovat tarkkaan rajatut.

Ympäri valtakunnan julkisissa rakennuksissa on kosteusvaurioita ja sisäilmaongelmia. Kouluja ja terveyskeskuksia puretaan vain 30–40 vuoden käytön jälkeen ja tilalle rakennetaan kymmenien miljoonien eurojen uudisrakennuksia.

Talonmiehet ja talonmiesten asunnot saattavat olla huoltoyhtiöitä kalliimpia, mutta voisivatko ne säästää yhteiskunnalle tulevina vuosikymmeninä miljardeja euroja terveempien rakennusten ja ihmisten muodossa? Kaupanpäälle talonmiehet toisivat turvaa ja järjestystä sekä myös ilmastohyötyjä, kun rakennukset olisivat pitkäikäisempiä.

Pyydän anteeksi sukupuolivärittyneen talonmies-sanan käyttöä.

KIMMO KLEMOLA (vihr.)
kansanedustajaehdokas
Lappeenranta

Lue kokonaan »

Ylen vaalikone kysyi

Lisätty 16.03.2019
Nimi: Kimmo Klemola
Kaakkois-Suomen vaalipiiri
28
54
Suomi
Ilmastoasiantuntija, tekniikan tohtori
Vaclav Smil
5000-8000 euroa

Miksi minut pitäisi valita eduskuntaan:

Omat vahvuusalueeni ovat luonnonvara-, energia-, ilmasto-, liikenne-, ympäristö-, maatalous- ja metsäasiat sekä puolustus- ja geopolitiikka. Kaupunki- ja maakuntapolitiikassa sosiaali- ja terveysasiat sekä kuntatalouden ahdinko ovat tulleet tutuiksi.

Olen kouluttautunut tekniikan tohtoriksi Otaniemessä teknillisessä korkeakoulussa ja väitellyt siellä öljynjalostuksesta. Olen luennoinut yliopistoissa viimeiset parikymmentä vuotta mm. luonnonvarojemme käytöstä ja ihmisen toiminnan ympäristövaikutuksista. Päättäjänä pyrkisin vaikuttamaan siihen, että tulevaisuuden yhteiskunnat olisivat nykyistä kestävämpiä.

Puolustaisin eduskunnassa luontoa, kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, opetusta ja tasa-arvoista laadukasta varhaiskasvatusta, julkisia (sote)-palveluita ja työntekijöiden ja työttömien reilua kohtelua ja oikeuksia.

VAALILUPAUKSET

1 En tule käyttämään lentokonetta, vaikka olisin kansanedustaja.

2 Puolustan luontoa, eläimiä ja ympäristöä.

3 Puolustan hyvinvointimme kivijalkaa opetusta.

Lue kokonaan »

2019 vaalikonevastauksiani: terveys

Lisätty 16.03.2019

Sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava ensisijaisesti julkisina palveluina.

HUS:n toimitusjohtaja kirjoitti 2017, että sote-kustannusten pienentämiseen päästään vain joko nostamalla vähävaraisimpien asiakasmaksuja tai huonontamalla heidän hoitoaan:

”1. Nykyisin itse maksettuja lääkäri- ja hammaslääkärikuluja pienennetään siten, että rahoitus tähän tarkoitukseen saadaan nykyisistä julkisista terveyspalveluista niiden asiakasmaksuja korottamalla. Tämä merkitsee samalla merkittävää tulonsiirtoa köyhemmältä väestöltä varakkaammalle väestölle. 2. Julkista rahoitusta laajennetaan yksityisiin palveluihin, mutta samalla palvelujen tasoa ja sisältöä heikennetään niin paljon, että niukentuva julkinen rahoitus riittää tähän laajennukseen."

Professori emeritus Martti Kekomäki, joka ilmoittaa olevansa patamusta porvari ja joka oli Sipilän hallituksen sote-neuvonantaja, sanoi Ylen haastattelussa joulukuussa 2017:

"Muutoksen kannalla ovat muutoksesta hyötyjät eli ne jotka saavat julkista hyvinvointirahaa ja pääsevät sijoittamaan ne panamalaiseen pankkiin."

Soteuudistuksesta on vaarassa tulla kallis. Yksityistämisessä/yhtiöittämisessä/valinnanvapaudessa on käymässä niin, että palvelut heikkenevät kaikilla tai ainakin vähävaraisimmilla ja verovaroja siirtyy veroparatiiseihin kansainvälisten terveyskonsernien päästessä mylläämään veronmaksajien kukkarolle. Terveet ylihoidetaan ja sairaat alihoidetaan.

Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille tulee lisätä.

Tästähän ei ole hyvää seurannut.

Viinit ja vahvat oluet pitää saada ruokakauppoihin.

Alkoholin saatavuutta ei tule helpottaa.

Lue kokonaan »

2019 vaalikonevastauksiani: liikenne

Lisätty 16.03.2019

Kaakkois-Suomi. Helsingistä Kouvolaan on rakennettava oikorata eli niin sanottu itärata.

Tämän panos-tuotossuhde tulisi laskea tarkkaan. Itselleni kaksi tuntia Lappeenrannasta Helsinkiin on riittävän lyhyt aika.

Kaakkois-Suomi. Parikkalan rajanylityspaikka tulee avata kansainväliselle liikenteelle.

Se olisi alueelle piristysruiske ja edesauttaisi kahden maan kanssakäymistä, mikä ei koskaan ole pahaksi.

Dieselautoilua täytyy rajoittaa Suomen suurimmissa kaupungeissa typpioksidipäästöjen hillitsemiseksi.

Voi olla, että näin tulee tehdä ainakin tiettyinä sääjaksoina, jolloin ilman haitta-ainepitoisuudet nousevat liian suuriksi. Esimerkiksi Oslo on kieltänyt väliaikaisesti sakon uhalla dieselautoilun kaupungissa.

Uusista autoista maksettavasta autoverosta täytyy luopua ja verovarat kerätä auton käytöstä esimerkiksi polttoaineveroa korottamalla.

Autoverosta ei tule luopua. Autovero päästöperusteisena ohjaa auton kestävämpään hankintaan. Kalleimmissa autoissa autovero voi olla kymmeniä tuhansia euroja ja autoveron poisto ja veron siirtäminen polttoaineveroon tarkoittaisi, että varakkaat uuden auton ostajat saisivat käytännössä bensan koko auton eliniän ajan ilmaiseksi verrattuna nykytilanteeseen. Verot siirtyisivät kaikkien autoilijoiden, varsinkin köyhemmän kansanosan, maksettaviksi. Voittajia olisivat autokauppiaat ja autonvalmistajat.

Sähköauton ostaja voi saada 2000 euron valtion tuen hankintaansa. Tukea pitää korottaa merkittävästi.

Sähköauton ostaja saa merkittävän tuen jo käytännössä sähköauton autoverottomuuden muodossa. Teslalla tuki on kymmeniä tuhansia euroja. Olisiko tuki järkevämpää ja yhteiskunnalle kustannustehokkaampaa suunnata esimerkiksi kaasu- ja sähköbusseihin? Onko ylipäänsä järkevää tukea yksityisautoilua?

Suomessa pitää ottaa käyttöön tietullit.

Helsingin väkiluku kasvaa ja sinne ei autoja määrättömästi mahdu. Sinne tietullit todennäköisesti joskus tulevat. Tietulleja on ollut pitkään mm. Tukholmassa ja Oslossa.

Lentomatkustamisen hintaa täytyy nostaa verotuksella ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Kyllä! Lentokerosiini on verotonta ja esimerkiksi Lappeenrannassa lentokenttää ja halpalentoja tuetaan rankasti verovaroin. Lentäminen on negatiivisesti verotettua, mikä ei sovi enää maailmaan, joka ottaa ilmastonmuutoksen tosissaan. Esimerkiksi Finnair välttää joka vuosi yli miljardin euron polttoaineverot verrattuna maaliikenteen polttoaineisiin. On aika kysyä miksi ja kuinka kauan se voi jatkua?

Lentämisen päästöjen vähentäminen olisi helppo hedelmä poimittavaksi, koska se kohdistuisi pitkälti turhakkeeseen eli lentolomaan. Lentoveron tulisi olla tuntuva, jotta se ei kääntyisi itseään vastaan. Näin on esimerkiksi Finnairin päästöhyvityksissä, joissa omatunto pestään puhtaaksi eurolla tai parilla.

Lue kokonaan »

2019 vaalikonevastauksiani: turvallisuus

Lisätty 16.03.2019

Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Suomen ei tule luoda rajoilleen ja alueellisesti epävakautta, jota Nato vääjäämättä toisi. Mieluummin rauhaa kuin rautaa rajoille.

Naton Artikla 5 altistaisi Suomen USA:n ja monien muiden valtioiden kulloisenkin johdon armoille. Jonkin Nato-maan kuumakallepresidentti voisi laukaista toimillaan Artikla 5:n velvoitteet ja viedä Suomen sotaan esimerkiksi Venäjän kanssa.

Suomen joutuminen kaukaisiin arvaamattomiin sotiin Naton mukana tulisi jopa erittäin todennäköiseksi. Suomi kuulukoon mieluummin länsimaisten demokraattisten maiden, kuten Irlanti, Sveitsi, Ruotsi ja Itävalta joukkoon, jotka eivät kuulu Natoon, kuin Nato-maiden Turkin, Albanian, Bulgarian ja Romanian joukkoon.

Suomen pitää valtion taloustilanteesta riippumatta korvata Hornet-hävittäjät täysimääräisesti eli hankkia 64 konetta

Siis vaikka valtiolla ei olisi sentin senttiä, niin pitäisi ostaa lentokoneet, joiden elinkaarikustannukset ovat 40 miljardia euroa? Myös ja varsinkin aseostoissa tulee pitää järki kädessä. On myös syytä kuunnella asiantuntijoina muitakin kuin sotilaita, joiden heidänkin näkemykset eroavat jyrkästikin. Koneet voivat olla tarpeellisia, mutta mistä maasta, mikä merkki, kuinka monta? Mikä on kunkin konetyypin asearsenaali ja riski sille ettei esimerkiksi USA tulevaisuudessa myy Suomelle parhaita koneiden asejärjestelmiä? Mitkä ovat korvaavat vaihtoehdot ja niiden kustannukset?

Venäjä on vastuussa Euroopan turvallisuuspoliittisen tasapainon järkkymisestä

Venäjä on vastuussa, mutta ei yksin. Venäjän toimet Ukrainassa ja Krimillä ovat tuomittavia. Ukraina ja länsimaatkaan eivät kuitenkaan ole varsinaisia pulmusia olleet. Irakin laittomaan hyökkäykseen ja miehitykseen osallistuneet USA ja Euroopan Nato-maat ovat myös kaksinaamaisia Venäjän toimien tuomitsijoita. Venäjä koetteli keskimatkan ydinasesopimuksen (INF) rajoja uusilla ohjuksillaan. Se oli tosin todennäköisesti vain tekosyy Yhdysvalloille irtautua sopimuksesta.

Lue kokonaan »

2019 vaalikonevastauksiani: maahanmuutto

Lisätty 16.03.2019

Maahanmuuttajien määrän kasvu on lisännyt turvattomuutta Suomessa.

Jonkin verran kahta kautta. Toisaalta turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset ja ääriajattelijoiden vihapuhe ja -rikokset ovat lisääntyneet.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittaminen vaatii työperäisen maahanmuuton merkittävää lisäämistä.

Todennäköisesti näin on väestöpyramidin ja huoltosuhteen takia.

Maahanmuuttajien määrän lisääntyminen vie Kaakkois-Suomea hyvään suuntaan.

Maan sisäisellä muutolla ja syntyvyydellä miinus kuolleisuudella ilmeisesti jokainen kaakkoissuomalainen kunta olisi väestökehityksessä miinusmerkkinen. Niin myös kotikaupunkini Lappeenranta. Maahanmuuton takia meillä on kuntia ja kaupunkeja, joissa väestö kasvaa. Tulijat lienevät pääosin venäläisiä. Ikärakenne tulee kehittymään huoltosuhteen kannalta huonoksi ja maahanmuuttoa tarvitaan senkin takia.

Lue kokonaan »

2019 vaalikonevastauksiani: perhe ja koulutus

Lisätty 16.03.2019

Perhevapaita pitää uudistaa niin, että vapaat jakautuvat tasan vanhempien kesken.

Tämä edesauttaisi mm. naisten työllistymistä ja jakaisi tasaisemmin perhevapaiden kustannuksia nais- ja miesvaltaisten alojen välille.

Oppivelvollisuus pitää ulottaa myös ammatilliseen koulutukseen ja lukioon.

Pelkällä peruskoululla ei oikein elämässä pärjää. Se olisi yhteiskunnan etu.

Korkeakoulujen määrää pitää vähentää ja vapautuneet voimavarat käyttää huippuopetukseen ja -tutkimukseen.

Alueellisilla korkeakouluilla ja yliopistoilla on valtava merkitys.

Kotihoidontukea ei saa lyhentää nykyisestä lapsen kolmesta ikävuodesta.

Meillä ei ylipäänsä ole varaa heikentää lapsiperheiden etuuksia. Vuonna 2018 syntyi 47 500 lasta, vuonna 2010 lapsia syntyi yli 30 % enemmän: 62 500.

Syntyvyyttä on mahdollista lisätä maksamalla syntyvästä lapsesta kertaluonteinen rahallinen korvaus nykyisen lapsilisän lisäksi.

Eiköhän rahalla saa. Ja isolla rahalla saa varmaan enemmän lapsia. Paljon tärkeämpää olisi kuitenkin laittaa perusasiat kuntoon. Työelämän varmuus, opiskelun ja perheen yhdistäminen, varhaiskasvatuksessa esimerkiksi olisi luovuttava eriarvoistavasta subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksesta, jne.

Lue kokonaan »

2019 vaalikonevastauksiani: raha

Lisätty 16.03.2019

Kun valtion menoja ja tuloja tasapainotetaan, se on tehtävä mieluummin menoja karsimalla kuin veroja kiristämällä.

Pitkällä aikavälillä talouden on oltava tasapainossa. Tähän on kuitenkin hieman hankala vastata, koska on oikeasti järkeviä karsittavia menoja ja vaikkapa vanhushoivan menot, joista en verojenkorotuksen pelossa karsisi, ja toisaalta veroja voitaisiin jossain korottaa hyvästä syystä.

Sosiaaliturvaa tulee kehittää niin, että osa nykyisistä tuista korvataan kaikille työikäisille maksettavalla, vastikkeettomalla perustulolla.

Kansalaispalkka tai perustulo olisi kaikille vastikkeeton. Se vähentäisi byrokratiaa, olisi tasa-arvoisempi (nykyään moni ei osaa tai kykene hakemaan hänelle kuuluvia etuisuuksia) ja mm. kannustaisi yrittäjyyteen. Kansalaispalkka/perustulo kuuluisi kaikille täysi-ikäisille tietyin poikkeuksin (mm. eläkeläiset).

Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Eurosta on hyötyjä ja haittoja. Mielestäni hyödyt ylittävät haitat. Ruotsilla ja Tanskalla menee tosin ihan hyvin niilläkin, ilman euroa.

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Liian suuret tuloerot tai ahneus eivät ole hyväksyttäviä. Yksi prosentti ihmisistä omistaa puolet maailman varallisuudesta. Onko se hyvä asia? Onnellisimmissa ja parhaiten pärjäävissä maissa on pienet tuloerot.

Perintöverosta pitää luopua.

Perintöveroasiassa nousee jatkuvasti esiin kestämätön argumentti, että saadusta perinnöstä on jo perittävän eläessä verot maksettu. Argumentti on ihmeellinen, koska kaikesta kiertävästä rahasta on maksettu lukuisia kertoja veroja. Maksetuista palkoistakin.

Perintövero tulee ilman omia ponnisteluja, kuin Manulle illallinen. Tällaisella verolla luulisi olevan kannatuspohjaa.

Mikäli perintövero poistetaan, tulee verokakkua kerryttää muualla. Vaihtoehtoja toki on. Esimerkiksi tuloverojen kiristys, autoveron nosto, polttoaineveron nosto, ruoan ALV:n nosto jne.

Yhteiskunta siis tarvii ihan oikeasti verotuloja esimerkiksi sairaiden hoitoon, poliisien ja opettajien palkkoihin ja opetukseen.

Lue kokonaan »

2019 vaalikonevastauksiani: ilmasto, energia ja ympäristö

Lisätty 16.03.2019

Suomen pitää olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, vaikka se aiheuttaisi suomalaisille kustannuksia.

Useimmiten päästövähennys on samalla rahallinen säästö. Puhdas teknologia on myös taloudellinen valtti kansainvälisillä vientimarkkinoilla. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa kannattaa olla eturintamassa. Hidastelijat häviävät.

Suomen ei pidä kiirehtiä kieltämään uusien bensa- ja dieselautojen myyntiä.

Ensi vaalikaudella se olisi ennenaikaista. On myös olemassa vähintään sähköauton ympäristökuorman veroinen polttomoottoriauto, nimittäin biokaasuauto. Lisäksi rekkaliikenne ei aivan heti eikä keskipitkällä aikavälilläkään pääse eroon polttomoottorista. Sille järkevämpi vaihtoehto kuin sähkö on biokaasu.

Uudet käyttövoimat tulevat, lähinnä sähkö- ja biokaasuautot. Henkilö- ja pakettiautoissa sekä linja-autoissa muutos on helpompi, mutta raskaassa liikenteessä diesel tulee säilymään pitempään. Uusissa henkilöautoissa kiellon voisi kuitenkin asettaa varsin piankin. Vanhoja kyllä säilyy köyhemmälle kansanosalle vielä käytettäväksi. 

Tein hiljattain tutkimuksen, jossa kaasuautot todettiin koko elinkaarelta edullisimmiksi autoiksi ja sähköautotkin ovat kohta alittamassa elinkaaren kustannuksissa bensa- ja dieselautot. Uusien autojen ostajien ei siis kannata enää ostaa bensa- ja dieselautoja. Ongelma on se, että autonostajat eivät sitä itse tajua ja sen takia kovatkin keinot voivat olla tarpeen.

Valtion pitää ohjata suomalaiset syömään vähemmän lihaa esimerkiksi verotuksen avulla.

Jos näin ohjataan ekologisempaan ja terveellisempään ruokavalioon, niin sehän on win-win

Metsiä hakataan Suomessa liikaa.

Oma maakuntani Etelä-Karjala on pahnanpohjimmainen metsien suojelussa. Vain yksi prosentti metsistä on tiukasti suojeltuja. Metsiä myös hakataan kaikkein intensiivisimmin, ylittäen railakkaasti jopa metsäteollisuuden omat metsätaloudelliset kestävyyskriteerit. Puhumattakaan ekologisesti kestävistä hakkuumääristä. Suomen metsiä hakataan liikaa luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tehometsätaloudessa lukuisat vanhojen metsien lajit ovat henkitoreissaan.

Suomen metsiin, jos niiden annettaisiin järeytyä luonnollisesti, mahtuisi yli kolme kertaa enemmän puuta. Pelkkä puusto sitoisi silloin hiilimäärän, joka vastaa yli 50 vuoden Suomen kasvihuonekaasupäästöjä. Tämän päälle tulisi vielä maaperään sitoutunut hiili.

Avohakkuut pitäisi kieltää valtion metsissä.

Valtion metsät ovat hyvä alku. Avohakkuista tulee luopua lukuisista syistä:

- Jatkuvalla kasvatuksella (tai eri-ikäisellä metsän kasvatuksella) saadaan lähes aina parempi taloudellinen tuotto. Arvokkaan puujakeen osuus on suurempi ja vältytään kalliilta metsien uudistamiselta.

- Jatkuvan kasvatuksen metsissä luonnon monimuotoisuus turvataan paremmin.

- Metsien virkistys- ja maisema-arvot ovat parempia jatkuvan kasvatuksen metsissä.

- Metsien hiilivarastot kasvavat.

- Vesistöpäästöjä saataisiin vähennettyä huomattavasti.

- Varsinkin ojitetuissa suometsissä avohakkuista luopuminen olisi tehtävä välittömästi.

Etelä-Suomen metsistä on suojeltu noin viisi prosenttia. Suojelupinta-alaa tulisi lisätä.

Viralliset suojeluprosentit eivät kerro totuutta. Todelliset metsien suojeluprosentit – joissa ei ole mukana määräaikaisia suojelualueita, kitumaita ja suojelumetsiä joita voidaan hakata – ovat lähes puolet pienemmät. Harva tietää, että luonnonsuojelualueeksi kartassa merkitty metsä voidaan laillisesti avohakata, näin myös tapahtuu.

Oma maakuntani Etelä-Karjala on pahnanpohjimmainen suojelussa. Vain yksi prosentti metsistä on tiukasti suojeltuja. Metsiä myös hakataan kaikkein intensiivisimmin, ylittäen railakkaasti jopa metsäteollisuuden omat metsätaloudelliset kestävyyskriteerit. Puhumattakaan ekologisesti kestävistä hakkuumääristä.

Metsissä ja soissa ja niiden suojelussa tulee ottaa myös tietyissä tapauksissa käyttöön pakko. On alueita, joiden suojelu ei voi jäädä vapaaehtoisuuden varaan. Lisäksi jokin suojelematon alue voi tehometsätaloudessa tai vaikkapa ojitettuna mitätöidä viereisten suojelualueiden hyödyt.

Kaakkois-Suomi. Lentoliikenteeseen tulee panostaa Kaakkois-Suomessa ilmastonmuutoksesta huolimatta.

Lappeenranta on syytänyt veronmaksajien rahoja vuosikausia ja miljoonia toivottomasti kannattamattomaan lentobisnekseen. Halpalennot ovat vieneet eteläkarjalaista rahaa Etelän maihin, toisinpäin ei ole ollut tulijoista ruuhkaa. Myös venäläisten lomalentelyä on tuettu avokätisesti lappeenrantalaisten veronmaksajien toimesta.

Myös Greenreality-, Green city -, ilmastopääkaupunki- ynm brändien kannalta lentoliikenteen kritiikitön tukeminen on käsittämätöntä. Pohjanoteeraus oli, kun Lappeenrannan kaupunginjohtajan esityksestä kaupunginhallitus yli kaksinkertaisti halpalentoyhtiöiden voitelurahan budjetin. Samaan aikaan bussiliikenne on henkitoreissaan ja kaupunki irtisanoo henkilöstöään.

Suomessa tulee asettaa kansalaisille henkilökohtainen hiilibudjetti, jossa asetetaan hiilijalanjäljelle enimmäisraja.

Tämä ei olisi hullumpi idea. Mielestäni vauraus ja hyvät tulot eivät oikeuta yltiöpäiseen ja saastuttavaan kulutukseen.

Eduskunnan pitäisi antaa lupia uusille ydinvoimaloille.

Ei missään tapauksessa, tätä tulisin eduskunnassa vastustamaan.

Ydinvoima on hidastanut ja hidastaisi kestävien uusiutuvien sähköntuotantomuotojen investointeja. Näillä ei ole ydinvoiman moninaisia ongelmia.

Armeija marssii vatsallaan, eikä Suomen puolustusvoimiin tarvita kasvisruokapäivää.

Armeijan vatsan on totuttava siihen, että joka päivä ei ehkä kriisitilanteessa ole lihapullia tarjota. Kasvisruokavalio on myös terveellistä eikä ole pahitteeksi, että armeijakin ottaa ilmastonmuutoksen tosissaan.

Suur-Saimaan lähistölle suunnitellut kaivokset uhkaavat alueen vesien tilaa.

Ihmistoiminta ja taloudellinen hyvinvointi ja kasvu vaativat joskus ympäristön pilaamista jossain määrin tai jopa merkittävästi, ja joskus se on hyväksyttävä – pitkin hampain. Saimaa kuitenkin on erityisen arvokas luontokokonaisuus norppineen ja herkkine vesiekosysteemeineen, eikä sen tilaa tule vaarantaa lyhytnäköisen hyödyn takia.

Lue kokonaan »

Säilytetään autovero (Etelä-Saimaa mielipide 9.2.2019)

Lisätty 08.02.2019

Ylen MOT-ohjelma käsitteli maanantaina 4.2.2019 autoveron poistoa. Kumarrus yksityisautoilijoille on lähes aina pyllistys julkiselle liikenteelle. Autoveron poisto olisi lisäksi kumarrus rikkaille autoilijoille, pyllistys meille köyhille autoilijoille.

Perussuomalaiset esitti joulukuussa 2014 autoveron poistoa. Marraskuussa 2018 perussuomalaiset esitti dieselin käyttövoimaveron poistoa. Näitä autoilun veronalennuksia ei saisi perussuomalaisten mukaan siirtää polttoaineveroon tai muihinkaan autoilun veroihin. En tiedä mistä puolue leikkaisi tai mitä veroja se nostaisi syntyneen verovajeen paikkaamiseksi.

Vuoden 2019 tammikuussa kokoomus esitti autoveron poistoa. Kokoomukselle ilmeisesti käy autoveron siirtäminen vuotuiseen ajoneuvoveroon tai polttoaineen hintaan – toisin sanoen verojen siirtäminen varakkailta uuden auton ostajilta kaikkien autoilijoiden maksettavaksi.

Autoveroa kerätään Suomessa vuodessa noin miljardi euroa. Mikäli autovero siirrettäisiin vuotuiseen ajoneuvoveroon, ajoneuvovero nousisi keskimäärin 350 eurolla. Mikäli ajoneuvovero siirrettäisiin polttoaineen hintaan, bensiinin ja dieselin hinta nousisi 21 sentillä litralta. 

Mercedes Benz 560 4Matic L:n ostaja maksaa autostaan nyt 191 000 euroa. Autoveroa siinä on 65 000 euroa. Autoveron poiston jälkeen hinta olisi 126 000 euroa. Bensiiniä Mercedes kuluttaa 10 L/100 km, joten noin 300 000 km:n elinkaaren aikana se kuluttaa bensiiniä 30 000 litraa. Jos autovero siirrettäisiin bensiinin hintaan, Mercedeksen ostaja maksaisi auton eliniän aikana 6300 euroa enemmän polttoaineveroa kuin nyt. Autoverosäästön jälkeen Mercedeksen ostaja hyötyisi kokoomuksen veromallista 59 000 euroa. Asian voi myös ilmaista niin, että tämän Mercedeksen ostaja saisi nykyiseen verrattuna koko auton käyttöiän ilmaiset bensat ja 20 000 euroa puhtaana käteen. 

Autoveron poistopuheet tuntuvat myös omituisilta, koska se hyödyttäisi eniten paljon polttoainetta syöviä autoja. Sähköautoilla autovero on jo nyt lähellä nollaa.

Kimmo Klemola

Tekniikan tohtori, kaupunginvaltuutettu (vihr), kansanedustajaehdokas, Lappeenranta

Lue kokonaan »

Lentoliikenteen tukeminen on erikoinen arvovalinta ilmastopääkaupungin johdolta (mielipide Etelä-Saimaa 1.2.2019)

Lisätty 02.02.2019

Lappeenrannan bussiliikenteen kehitys on ollut matkustajamäärien osalta jo usean vuoden ajan positiivinen, viime vuonna matkustajamäärä kasvoi 1,1 %. Kasvu voi jatkua edelleen, jos joukkoliikennemahdollisuuksia kehitetään.

Ongelmana on kuitenkin kaupungin rahoitus: tällä hetkellä joukkoliikenne maksaa puoli miljoonaa euroa enemmän kuin siihen on varattu. Tätä rahoitusvajetta on jo paikattu lipunhintojen korotuksella ja vähän käytettyjen vuorojen karsinnalla. Koko rahoitusvajeen kattaminen tarkoittaisi palvelutarjonnan kovaa karsintaa – jopa koko bussiliikenteen sulkemista kesäkuukausiksi, mikä näkyisi jo ihmisten arjessa ja voisi matkustajakadon myötä huonontaa rahoitustilannetta edelleen.

Kaupungin rahoitusraamien mukaisesti vaje on katettava kaupunkikehityksen toimialan sisältä. Käytännössä sitä katetaan tänä vuonna kunnossapidon palvelualueelta, mikä tulee varmasti näkymään siellä työn laadussa ja määrässä – eli se vaikuttaa asukkaiden arkeen. Toimialan sisällä on kovin vähän liikkumavaraa, ja on mahdotonta tehdä säästöjä niin ettei se vaikuttaisi kaupungin kehitykseen tai asukkaiden arkeen.

Bussiliikenteen rahoitusvajetta ei ole haluttu paikata kaupungin strategiarahoilla, vaikka kyse on mitä suurimmissa määrin strategiaamme kuuluvasta puhtaasta ja kestävästä liikenteestä. Bussiliikenne tukee myös kaupungin ilmastotavoitteita. Sen sijaan kaupunginjohtaja on ollut aktiivisesti huolissaan lentoliikenteen tuista ja esittää yksityisille, kansainvälisille lentoyhtiöille annettavien tukien lisäämistä entisestään miljoonalla strategiarahoituseurolla vuosittain. Erikoinen arvovalinta ilmastopääkaupungin johdolta!

Vihreät ovat hakeneet vastuullista, asukkaiden arkea tukevaa ratkaisua bussiliikenteen rahoitusvajeeseen ja esittäneet lentotukirahojen siirtoa bussiliikenteelle. Tämä ei ole saanut kannatusta muilta valtuustoryhmiltä eikä kaupungin johdolta. Mikä on heidän ratkaisunsa joukkoliikenteen budjettivajeen kattamiseksi, jotain kun on pakko tehdä?

Virpi Junttila, Kimmo Klemola, kaupunginvaltuutettuja (vihr), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Kaupungin talousmetsät jatkuvaan kasvatukseen (Etelä-Saimaa mielipide 18.12.2018)

Lisätty 08.01.2019

Vihreät ovat tehneet aloitteen siirtymisestä jatkuvaan kasvatukseen kaupungin talousmetsissä, joita nykyään hoidetaan pitkälti tehometsätalouden periaattein eli avohakkuin. Aloitteen tavoitteena on tukea metsien hiilivarastojen nostoa ja luonnon monimuotoisuutta aikana, jolloin ilmastokriisiin ja ennennäkemättömään sukupuuttoaaltoon on reagoitava nopeasti. Jatkuvasta kasvatuksesta hyötyisivät myös maisema- ja virkistysarvot.

Siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen kaupunki saisi todennäköisesti nykyistä parempaa taloudellista tuottoa metsistään, koska hakkuista saatavan tukkipuun osuus on suurempi ja metsänomistaja välttyy kalliilta metsänuudistukselta. Jatkuva kasvatus onkin hyvä metsänomistajalle, avohakkuut puolestaan hyvä halpaa puuta janoavalle selluteollisuudelle.

Kaupungin metsätalouspuolen lausunto aloitteeseen on tyrmäävän kielteinen. Se ei mielestämme pohjaudu faktoille. Esitettyyn toimintatapaan ei ole edes tutustuttu eikä tietoa ole etsitty tahoilta joilla on asiantuntijuutta ja omaakin kokemusta aiheesta.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kaupunki jättää käytetyn PEFC- sertifikaatin varaan. Vaikka Suomen metsätalouskäytön piirissä olevista metsistä 91 prosenttia on PEFC-sertifioituja, Suomen metsäluonnon monimuotoisuus on kriisissä. Esimerkiksi töyhtö- ja hömötiaisten kannat ovat puolittuneet, ja uhanalaisten lintulajien määrä ylipäänsä on Suomessa yli kaksinkertaistunut tällä vuosituhannella. Voidaan siis perustellusti kyseenalaistaa sertifikaatin riittävyys metsäluonnon monimuotoisuuden takaajana.

Huolestuttavaa on, että kaupunki on lausunnossaan viitannut vain valikoitujen avohakkuumetsätaloutta kannattavien tutkijoiden näkemyksiin. Näkökulma on siis kovin suppea eikä pohjaudu puolueettomiin, laajoihin tutkimustuloksiin.

Jatkuvaa kasvatusta ei pidä nähdä mörkönä, johon ei voida edes tutustua, vaan mahdollisuutena yhdistää nykyistä paremmin metsätalous ja sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Nykykäytännön ongelmat pitää hyväksyä ja hakea niihin ratkaisuja avoimin mielin.

Virpi Junttila ja Kimmo Klemola, kaupunginvaltuutettuja (vihr.), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Kaupungin vastaus vihreiden avohakkuualoitteeseen (Nyman Juhana, Etelä-Saimaan artikkeli 14.12.2018)

Lisätty 08.01.2019

Kaupungin vastaus vihreiden avohakkuualoitteeseen pohjautui osin metsäyhtiön sidosryhmälehteen – Oliko lausunnon valmistelu puolueellista, Pasi Leimi?

Vihreiden avohakkuita koskevaan valtuustoaloitteeseen annettu lausunto ei kelvannut lautakunnalle.

Lappeenrannan kaupunkikehityslautakunnassa käytiin keskiviikkona kiivas keskustelu. Kaupungin vastaus vihreiden avohakkuualoitteeseen herätti erimielisyyttä. Vihreät esitti lokakuussa jättämässään valtuustoaloitteessaan siirtymistä avohakkuuttomaan metsänhoitoon.

Kaupunginvaltuutettu Kimmo Klemola (vihr.) ehdotti kokouksessa, että lausunto palautetaan uudelleen valmisteluun. Klemolan ehdotus hyväksyttiin äänin 3–7.

Miksi ehdotit lausunnon uutta valmistelua, Kimmo Klemola?

— Lausunto ei ollut neutraali, siihen oli poimittu valikoiden erittäin valikoitujen ”asiantuntijoiden” valikoiduista lähteistä otettuja avohakkuumetsätaloutta puolustavia argumentteja. Muun muassa lausunnon päälähteenä oli käytetty Terve metsä –lehteä, joka on Stora Enson sidosryhmälehti. Lausunnossa oli täysiä virheellisyyksiä.

Miksi valmistelu oli mielestäsi tehty valikoiden?

— Avohakkuu on niin syvällä vanhan kuppikunnan metsäammattilaisten ajattelussa, että he eivät pysty näkemään ajattelunsa ulkopuolelle. Pidin aiheesta lautakunnan kokouksessa 15 minuutin monologin, jossa esittelin vasta-argumentteja kaupungin vastineeseen.

Mitä odotat uudelta valmistelulta?

— Sen tekee sama ihminen. Hän varmaan joutuu ottamaan selvitykseni jossain määrin huomioon.

Oliko asia valmisteltu asianmukaisesti, elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi?

— Parhaat asiantuntijat ovat sen lausunnon valmistelleet ja he ovat tietynlaiseen lausuntoon päätyneet. Se, että he ovat ottaneet voimakkaan kannan yhden hoitotavan puolesta ei tyydyttänyt lautakuntaa. Tässä asiassa on kahdenlaista koulukuntaa Suomessa. Ne poikkeavat metsien hoidon osalta rajusti toisistaan. Valmistelu oli tehty toisen koulukunnan mukaisin periaattein ja sen tutkimuksiin perustuen.

Onko metsäyhtiön sidosryhmälehti puolueeton lähde?

— En ole asiantuntija, että onko se jonkun koulukunnan edustaja. Jos Kimmo (Klemola) sanoo näin, uskon että hän on oikeassa. Onko se sitten valheellista tietoa, sitä en osaa sanoa. Lehtiartikkelit, joihin lausunnossa on viitattu, ovat asiantuntijoiden laatimia, mutta on myös toisenlaisia näkemyksiä. En osaa arvioida, kummat ovat absoluuttisen oikeita.

Olisiko valmistelussa pitänyt ottaa asian molemmat puolet huomioon?

— Seuraavassa lausunnossa näin täytyykin tehdä. En ole valmistelijan kanssa hirveästi ehtinyt jutella, mutta seuraava lausunto ei tule päätymään yhteen vastaukseen. Se rakennetaan sisällöltään toisenlaiseksi. Lausunto voi päätyä siihen, että päätetään selvittää asioita, joiden selvittäminen ei ole yksinkertaista. Nämä ovat aika vaativia selvityksiä. Nyt mentiin ehkä vähän oikotietä yhteen ratkaisuun.

Lausuntoa valmistellut metsätalouspäällikkö Risto Laukas ei halunnut asian keskeneräisyyden takia kommentoida valmistelua.

Lue kokonaan »

Lentoon aurinkoenergialla?

Lisätty 03.12.2018

Kesällä 2016 sveitsiläinen aurinkoenergialla toimiva yksipaikkainen lentokone Solar Impulse 2 kiersi maapallon. Matkaan kului 16 kuukautta. 

Kesällä 2018 Malmin lentokentällä esiteltiin slovenialaista kaksipaikkaista ultrakevyttä Pipistrel Alpha Electro -sähkölentokonetta, jossa on 21 kilowattitunnin akku ja lentoaika noin yhden tunnin.

Vaikka sähköllä pystytään jo nyt lentämään, nykyisenkaltaiseen massalentoliikenteeseen sähkölentokoneet tuskin tällä vuosisadalla pystyvät. Haasteet ovat yksinkertaisesti liian suuria. Esitän väitteeni tueksi joitakin lukuja mm. Robert Wilsonin artikkelista Flying without fossil fuels: the need for high energy density (Carbon Counter, 2015).

Artikkelissaan Wilson käyttää esimerkkinä Boeing 747 -lentokonetta, joka on suuri yli 400 matkustajaa kuljettava matkustajalentokone, jonka kantomatka voi olla lähes 15 000 kilometriä. Kone painaa nousussa 450 tonnia ja siinä on polttoainetta noin 200 tonnia (maksimi 239 000 litraa).

Boeing 747:n polttoainesäiliöt poltetaan loppuun kuudentoista tunnin lentomatkalla eli keskimääräinen lentokerosiinin kulutus on 4 litraa sekunnissa. Litrassa kerosiinia on energiaa 35 MJ eli 747:n moottorien keskimääräinen teho on lennon aikana 140 MW (tyypillinen ydinvoimala tuottaa sähköä 1000 MW:n teholla). Lentokoneen pinta-alaa kohti teho on yli 100 000 W/m2.

Modernit aurinkopaneelit tuottavat sähköä keskimäärin 20 W/m2 ja parhaalla paisteellakin alle 200 W/m2. Aurinkopaneeleilla vuorattu Boeing 747 pystyisi tuottamaan siis vain noin promillen lentokoneen tarvitsemasta tehosta (energiasta).

Oion hieman sähkömoottorin ja suihkuturbiinin toimintaa ja niiden eroavaisuuksia, mutta lukemat antavat osviittaa. Teslan akku täydessä latauksessa sisältää energiaa 0,5 MJ/kg. Lentokerosiinissa on energiaa 46 MJ/kg – lähes sata kertaa enemmän painoyksikköä kohti. Boeing 747 kuluttaa polttoainetta nousussa 10 kg/s, eli 12,5 litraa/s eli 460 MJ/s eli teho on 460 MW. Mikäli akustoa olisi sähkö-747:ssä saman verran kuin polttoainetta tavallisessa 747:ssä (200 tonnia), kaikki energia olisi kulutettu muutamassa minuutissa – siis käytännössä nousun aikana. Teknisesti en ymmärrä, kuinka satojen megawattien teho olisi siirrettävissä akuista koneen nostamiseen ilmaan ja kuinka akut jäähdytettäisiin.

Muutaman kymmenen vuoden akkukehitystyön tuloksena lentomatka voisi pidentyä sähkömatkustajakoneella puoleen tuntiin. Lentokoneen nousun tarvitsema satojen megawattien teho ja lennon vaatima energia voitaisiin periaatteessa saavuttaa ydinreaktorilla. Erinäisistä mm. turvallisuussyistä emme tulee ydinmatkustajalentoja kuitenkaan näkemään.

Vedyn tuotanto, varastointi, energiatiheys, polttokennoteknologia jne ovat puolestaan vetylentokoneiden esteenä.

Fossiiliselle lentokerosiinille vaihtoehdoksi jäävät jäljelle biopolttoaineet tai ns. sähköiset polttoaineet (electrofuels), joita poltetaan nykyisenkaltaisten matkustajakoneiden suihkumoottoreissa. Siirtyminen fossiilisista polttoaineista biopolttoaineisiin voi kuitenkin olla siirtymistä ojasta allikkoon. Kestäviä biopolttoaineita ei ole riittävää määrää ja nekin tai niiden vaatima maa-ala tulisi käyttää tarpeellisempiin kohteisiin kuin lentoliikenne (ks. lentolaskurini dontfly.org).

Vuonna 2012 ohjasin diplomityön aiheesta electrofuels. Siinä tutkittiin tuuli- ja aurinkosähkön ja talteenotetun hiilidioksidin käyttämistä nestemäisten polttoaineiden valmistamiseen. Ongelmina ovat mm. huono hyötysuhde (hiilidioksidin talteenotto, vedyn tuotanto elektrolyysillä, prosessi jossa hiilidioksidi ei halua luopua hapestaan) ja ekonomia. On myös kyseenalaista kannattaako puhdas ylijäämäsähkö käyttää nimenomaan lentokerosiinin tai muiden nestemäisten polttoaineiden valmistamiseen. 

Viimeisen 20 vuoden aikana lentomatkustajien määrä on kasvanut maailmassa keskimäärin 5,16 % vuodessa. Mikäli kasvu jatkuu entisenlaisena, lentomatkustamisen määrä on kaksinkertainen nykyiseen verrattuna vuonna 2032. Maailman hiilidioksidipäästöt ovat 20 vuoden aikana kasvaneet keskimäärin 1,95 % vuodessa. Lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet 20 vuoden aikana keskimäärin 1,07 % vuodessa. Kasvihuonekaasupäästöt ovat siis kasvaneet hitaammin kuin matkustajamäärät. Syitä ovat olleet lähinnä suuremmat koneet, suuremmat täyttöasteet ja tekniset ja lentoreititykseen liittyvät parannukset.

Täyttöasteita on parannettu mm. joustavalla hinnoittelulla, joka on toisaalta todennäköisesti lisännyt turhaa matkustelua. Esimerkiksi lama voi vaikuttaa täyttöasteisiin myös toiseen suuntaan.

Yhteenvetona voi todeta, ettei kestäviä vaihtoehtoja nykyisenkaltaisen ja -volyymisen saatikka alati kasvavan lentoliikenteen korvaamiselle sähköllä, biopolttoaineilla tai muilla vaihtoehdoilla ole näköpiirissä. Ilmastonmuutoksen kiihtyessä on kuitenkin tarve toimia nopeasti myös lentoliikenteessä ja ainoaksi vaihtoehdoksi näyttää jäävän lentoliikenteen rajoittaminen tavalla tai toisella.

Euroopan sisäisillä lennoilla on olemassa pliisu päästökauppajärjestelmä, jossa päästöoikeuksia on annettu avokätisesti ja pienestä osasta lennoista lentojaan kasvattaneet yhtiöt maksavat päästömaksuja. Vuonna 2017 esimerkiksi Finnair maksoi 3,5 miljoonaa euroa ja tänä vuonna 11 miljoonaa euroa päästömaksuja. Finnairin polttoaine on täysin verovapaata (kuten kaikkialla maailmassa). Vuonna 2017 Finnairin koneet polttivat kerosiinia 1,15 miljardia litraa. 

Maaliikenteessä bensiinistä maksetaan veroja lähes sentilleen euro per litra, joten vastaava vero kerosiinille tarkoittaisi Finnairin tapauksessa 1,15 miljardia euroa (yli 300 kertaa enemmän kuin Finnairin viime vuonna maksamat maksut). Jossain määrin on hämmentävää, että suomalainen tai eurooppalainen autolla työhön mennessään maksaa polttoaineesta veroa euron litralta ja Thaimaahan matkustaessaan nolla senttiä litralta.

Lentoliikenteen vähentäminen olisi kasvihuonekaasujen päästöjen vähennyskeinona lopulta helppo hedelmä poimittavaksi, koska se kohdistuu pitkälti turhaan luksukseen.

 

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori (öljynjalostus) 

Lue kokonaan »

Vastaako perheen Thaimaan loma 10 vuoden autolla ajoa? (Ilta-Sanomat)

Lisätty 21.11.2018

Elinkaarilaskijana olen rakentanut laskurin sekä autoille että lentokoneille. Finnairin ilmoittamalla polttoaineen kulutuksella laskettuna nelihenkisen perheen edestakaisen Thaimaan matkan (Phuket) kaikki kasvihuonekaasupäästöt ovat 9860 kgCO2e lennettäessä Finnairilla.

VTT Lipaston mukaan vuonna 2016 liikennekäytössä olevilla henkilöautoilla kulutuslukemat olivat keskimäärin: bensa-auto 7,3 L/100 km, dieselauto 6,0 L/100 km. Bensiinikäyttöisillä henkilöautoilla ajettiin keskimäärin 11 300 kilometriä ja dieselkäyttöisillä 20 800 kilometriä (Tilastokeskus). 

Perheen Thaimaan matkan kasvihuonekaasupäästöihin päästäkseen bensa-autolla pitää ajaa 44 400 km ja dieselautolla 46 800 km. Perheen Thaimaan matka vastaa 3 vuoden 11 kuukauden bensiiniautolla ajoa ja 2 vuoden 3 kuukauden dieselautolla ajoa. Hyvin pienikulutuksisella hybridiautolla voidaan ajaa kymmenen vuotta ennen kuin päästään perheen Thaimaan matkan päästöihin.  

10 vuoden dieselautolla ajo on siis liioittelua, mutta tavallinen ihminen ei pysty yhtä tehokkaasti ja nopeasti aiheuttamaan kasvihuonekaasupäästöjä kuin lentämällä.

Lentämisen ongelmallisuudesta toki pääsee eroon uskottelemalla itselleen, että mitään ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ei ole ja öljyä riittää rajattomasti.

 

Ks. dontfly.org (linkki Finnair flights calculator)

Lue kokonaan »

Palestiina

Lisätty 21.11.2018

Juutalaiskirjailija Arthur Koestler aikanaan tiivisti Palestiinan ongelman yhteen lauseeseen: "Yksi kansa lupasi juhlallisesti toiselle kansalle kolmannen maat".

Lue kokonaan »

Saksan Energiewende

Lisätty 21.11.2018

Olen laskenut Saksan sähköntuotannon päästöjä tuotettua kilowattituntia kohti. Vuodesta 2010 vuoteeen 2016 Saksan sähköntuotanto on mennyt parempaan suuntaan. Kun vuonna 2010 sähköstä tuotettiin uusiutuvilla 19 prosenttia, oli lukema vuona 2016 jo 40 prosentin tietämissä. Ydinvoima ja maakaasu olivat menettäneet osuuttaan ja kivihiili oli pysynyt samalla tasolla. Entistä suurempi osa sähköstä tuotetaan tuulella ja auringolla.

Mikään esimerkillinen Saksan sähkön hiilijalanjälki ei ole, mutta koko elinkaaren hiilipäästöt ovat kuitenkin tipahtaneet 575 CO2e-grammasta 545 grammaan per kWhe kuudessa vuodessa. Tavoitteena Saksassa – kuten kaikkialla – tulisi olla sähkön tuottaminen kestävillä uusiutuvilla tuotantotavoilla.

Lue kokonaan »

Rypälepommit

Lisätty 21.11.2018

Selvittelin rypälepommien käyttöä. Venäjä on käyttänyt niitä Tšetšeniassa ja Georgian sodassa 2008 (tosin itse kielsi käyttäneensä Georgiassa). Ukrainassa ei Venäjän tiedetä rypälepommeja käyttäneen. Georgia myönsi vuoden 2008 sodassa käyttäneensä rypälepommeja. Human Rights Watchin raportin mukaan Ukrainan hallitus on käyttänyt rypälepommeja.

Yhdysvallat käytti rypälepommeja Irakissa. Israel kymmenisen vuotta sitten suorastaan kylvi rypälepommeja Libanoniin. Noin neljästä miljoonasta rypälepommista miljoona jäi maastoon tappamaan esimerkiksi leikkiviä lapsia.

Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina eivät ole allekirjoittaneet rypälepommit kieltävää sopimusta. Yksi harvoista Euroopan maista, joka on kieltäytynyt allekirjoittamasta sopimusta, on Suomi.

Lue kokonaan »