Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Lentoon aurinkoenergialla?

Lisätty 03.12.2018

Kesällä 2016 sveitsiläinen aurinkoenergialla toimiva yksipaikkainen lentokone Solar Impulse 2 kiersi maapallon. Matkaan kului 16 kuukautta. 

Kesällä 2018 Malmin lentokentällä esiteltiin slovenialaista kaksipaikkaista ultrakevyttä Pipistrel Alpha Electro -sähkölentokonetta, jossa on 21 kilowattitunnin akku ja lentoaika noin yhden tunnin.

Vaikka sähköllä pystytään jo nyt lentämään, nykyisenkaltaiseen massalentoliikenteeseen sähkölentokoneet tuskin tällä vuosisadalla pystyvät. Haasteet ovat yksinkertaisesti liian suuria. Esitän väitteeni tueksi joitakin lukuja mm. Robert Wilsonin artikkelista Flying without fossil fuels: the need for high energy density (Carbon Counter, 2015).

Artikkelissaan Wilson käyttää esimerkkinä Boeing 747 -lentokonetta, joka on suuri yli 400 matkustajaa kuljettava matkustajalentokone, jonka kantomatka voi olla lähes 15 000 kilometriä. Kone painaa nousussa 450 tonnia ja siinä on polttoainetta noin 200 tonnia (maksimi 239 000 litraa).

Boeing 747:n polttoainesäiliöt poltetaan loppuun kuudentoista tunnin lentomatkalla eli keskimääräinen lentokerosiinin kulutus on 4 litraa sekunnissa. Litrassa kerosiinia on energiaa 35 MJ eli 747:n moottorien keskimääräinen teho on lennon aikana 140 MW (tyypillinen ydinvoimala tuottaa sähköä 1000 MW:n teholla). Lentokoneen pinta-alaa kohti teho on yli 100 000 W/m2.

Modernit aurinkopaneelit tuottavat sähköä keskimäärin 20 W/m2 ja parhaalla paisteellakin alle 200 W/m2. Aurinkopaneeleilla vuorattu Boeing 747 pystyisi tuottamaan siis vain noin promillen lentokoneen tarvitsemasta tehosta (energiasta).

Oion hieman sähkömoottorin ja suihkuturbiinin toimintaa ja niiden eroavaisuuksia, mutta lukemat antavat osviittaa. Teslan akku täydessä latauksessa sisältää energiaa 0,5 MJ/kg. Lentokerosiinissa on energiaa 46 MJ/kg – lähes sata kertaa enemmän painoyksikköä kohti. Boeing 747 kuluttaa polttoainetta nousussa 10 kg/s, eli 12,5 litraa/s eli 460 MJ/s eli teho on 460 MW. Mikäli akustoa olisi sähkö-747:ssä saman verran kuin polttoainetta tavallisessa 747:ssä (200 tonnia), kaikki energia olisi kulutettu muutamassa minuutissa – siis käytännössä nousun aikana. Teknisesti en ymmärrä, kuinka satojen megawattien teho olisi siirrettävissä akuista koneen nostamiseen ilmaan ja kuinka akut jäähdytettäisiin.

Muutaman kymmenen vuoden akkukehitystyön tuloksena lentomatka voisi pidentyä sähkömatkustajakoneella puoleen tuntiin. Lentokoneen nousun tarvitsema satojen megawattien teho ja lennon vaatima energia voitaisiin periaatteessa saavuttaa ydinreaktorilla. Erinäisistä mm. turvallisuussyistä emme tulee ydinmatkustajalentoja kuitenkaan näkemään.

Vedyn tuotanto, varastointi, energiatiheys, polttokennoteknologia jne ovat puolestaan vetylentokoneiden esteenä.

Fossiiliselle lentokerosiinille vaihtoehdoksi jäävät jäljelle biopolttoaineet tai ns. sähköiset polttoaineet (electrofuels), joita poltetaan nykyisenkaltaisten matkustajakoneiden suihkumoottoreissa. Siirtyminen fossiilisista polttoaineista biopolttoaineisiin voi kuitenkin olla siirtymistä ojasta allikkoon. Kestäviä biopolttoaineita ei ole riittävää määrää ja nekin tai niiden vaatima maa-ala tulisi käyttää tarpeellisempiin kohteisiin kuin lentoliikenne (ks. lentolaskurini dontfly.org).

Vuonna 2012 ohjasin diplomityön aiheesta electrofuels. Siinä tutkittiin tuuli- ja aurinkosähkön ja talteenotetun hiilidioksidin käyttämistä nestemäisten polttoaineiden valmistamiseen. Ongelmina ovat mm. huono hyötysuhde (hiilidioksidin talteenotto, vedyn tuotanto elektrolyysillä, prosessi jossa hiilidioksidi ei halua luopua hapestaan) ja ekonomia. On myös kyseenalaista kannattaako puhdas ylijäämäsähkö käyttää nimenomaan lentokerosiinin tai muiden nestemäisten polttoaineiden valmistamiseen. 

Viimeisen 20 vuoden aikana lentomatkustajien määrä on kasvanut maailmassa keskimäärin 5,16 % vuodessa. Mikäli kasvu jatkuu entisenlaisena, lentomatkustamisen määrä on kaksinkertainen nykyiseen verrattuna vuonna 2032. Maailman hiilidioksidipäästöt ovat 20 vuoden aikana kasvaneet keskimäärin 1,95 % vuodessa. Lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet 20 vuoden aikana keskimäärin 1,07 % vuodessa. Kasvihuonekaasupäästöt ovat siis kasvaneet hitaammin kuin matkustajamäärät. Syitä ovat olleet lähinnä suuremmat koneet, suuremmat täyttöasteet ja tekniset ja lentoreititykseen liittyvät parannukset.

Täyttöasteita on parannettu mm. joustavalla hinnoittelulla, joka on toisaalta todennäköisesti lisännyt turhaa matkustelua. Esimerkiksi lama voi vaikuttaa täyttöasteisiin myös toiseen suuntaan.

Yhteenvetona voi todeta, ettei kestäviä vaihtoehtoja nykyisenkaltaisen ja -volyymisen saatikka alati kasvavan lentoliikenteen korvaamiselle sähköllä, biopolttoaineilla tai muilla vaihtoehdoilla ole näköpiirissä. Ilmastonmuutoksen kiihtyessä on kuitenkin tarve toimia nopeasti myös lentoliikenteessä ja ainoaksi vaihtoehdoksi näyttää jäävän lentoliikenteen rajoittaminen tavalla tai toisella.

Euroopan sisäisillä lennoilla on olemassa pliisu päästökauppajärjestelmä, jossa päästöoikeuksia on annettu avokätisesti ja pienestä osasta lennoista lentojaan kasvattaneet yhtiöt maksavat päästömaksuja. Vuonna 2017 esimerkiksi Finnair maksoi 3,5 miljoonaa euroa ja tänä vuonna 11 miljoonaa euroa päästömaksuja. Finnairin polttoaine on täysin verovapaata (kuten kaikkialla maailmassa). Vuonna 2017 Finnairin koneet polttivat kerosiinia 1,15 miljardia litraa. 

Maaliikenteessä bensiinistä maksetaan veroja lähes sentilleen euro per litra, joten vastaava vero kerosiinille tarkoittaisi Finnairin tapauksessa 1,15 miljardia euroa (yli 300 kertaa enemmän kuin Finnairin viime vuonna maksamat maksut). Jossain määrin on hämmentävää, että suomalainen tai eurooppalainen autolla työhön mennessään maksaa polttoaineesta veroa euron litralta ja Thaimaahan matkustaessaan nolla senttiä litralta.

Lentoliikenteen vähentäminen olisi kasvihuonekaasujen päästöjen vähennyskeinona lopulta helppo hedelmä poimittavaksi, koska se kohdistuu pitkälti turhaan luksukseen.

 

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori (öljynjalostus) 

Lue kokonaan »

Vastaako perheen Thaimaan loma 10 vuoden autolla ajoa? (Ilta-Sanomat)

Lisätty 21.11.2018

Elinkaarilaskijana olen rakentanut laskurin sekä autoille että lentokoneille. Finnairin ilmoittamalla polttoaineen kulutuksella laskettuna nelihenkisen perheen edestakaisen Thaimaan matkan (Phuket) kaikki kasvihuonekaasupäästöt ovat 9860 kgCO2e lennettäessä Finnairilla.

VTT Lipaston mukaan vuonna 2016 liikennekäytössä olevilla henkilöautoilla kulutuslukemat olivat keskimäärin: bensa-auto 7,3 L/100 km, dieselauto 6,0 L/100 km. Bensiinikäyttöisillä henkilöautoilla ajettiin keskimäärin 11 300 kilometriä ja dieselkäyttöisillä 20 800 kilometriä (Tilastokeskus). 

Perheen Thaimaan matkan kasvihuonekaasupäästöihin päästäkseen bensa-autolla pitää ajaa 44 400 km ja dieselautolla 46 800 km. Perheen Thaimaan matka vastaa 3 vuoden 11 kuukauden bensiiniautolla ajoa ja 2 vuoden 3 kuukauden dieselautolla ajoa. Hyvin pienikulutuksisella hybridiautolla voidaan ajaa kymmenen vuotta ennen kuin päästään perheen Thaimaan matkan päästöihin.  

10 vuoden dieselautolla ajo on siis liioittelua, mutta tavallinen ihminen ei pysty yhtä tehokkaasti ja nopeasti aiheuttamaan kasvihuonekaasupäästöjä kuin lentämällä.

Lentämisen ongelmallisuudesta toki pääsee eroon uskottelemalla itselleen, että mitään ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ei ole ja öljyä riittää rajattomasti.

 

Ks. dontfly.org (linkki Finnair flights calculator)

Lue kokonaan »

Palestiina

Lisätty 21.11.2018

Juutalaiskirjailija Arthur Koestler aikanaan tiivisti Palestiinan ongelman yhteen lauseeseen: "Yksi kansa lupasi juhlallisesti toiselle kansalle kolmannen maat".

Lue kokonaan »

Saksan Energiewende

Lisätty 21.11.2018

Olen laskenut Saksan sähköntuotannon päästöjä tuotettua kilowattituntia kohti. Vuodesta 2010 vuoteeen 2016 Saksan sähköntuotanto on mennyt parempaan suuntaan. Kun vuonna 2010 sähköstä tuotettiin uusiutuvilla 19 prosenttia, oli lukema vuona 2016 jo 40 prosentin tietämissä. Ydinvoima ja maakaasu olivat menettäneet osuuttaan ja kivihiili oli pysynyt samalla tasolla. Entistä suurempi osa sähköstä tuotetaan tuulella ja auringolla.

Mikään esimerkillinen Saksan sähkön hiilijalanjälki ei ole, mutta koko elinkaaren hiilipäästöt ovat kuitenkin tipahtaneet 575 CO2e-grammasta 545 grammaan per kWhe kuudessa vuodessa. Tavoitteena Saksassa – kuten kaikkialla – tulisi olla sähkön tuottaminen kestävillä uusiutuvilla tuotantotavoilla.

Lue kokonaan »

Rypälepommit

Lisätty 21.11.2018

Selvittelin rypälepommien käyttöä. Venäjä on käyttänyt niitä Tšetšeniassa ja Georgian sodassa 2008 (tosin itse kielsi käyttäneensä Georgiassa). Ukrainassa ei Venäjän tiedetä rypälepommeja käyttäneen. Georgia myönsi vuoden 2008 sodassa käyttäneensä rypälepommeja. Human Rights Watchin raportin mukaan Ukrainan hallitus on käyttänyt rypälepommeja.

Yhdysvallat käytti rypälepommeja Irakissa. Israel kymmenisen vuotta sitten suorastaan kylvi rypälepommeja Libanoniin. Noin neljästä miljoonasta rypälepommista miljoona jäi maastoon tappamaan esimerkiksi leikkiviä lapsia.

Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina eivät ole allekirjoittaneet rypälepommit kieltävää sopimusta. Yksi harvoista Euroopan maista, joka on kieltäytynyt allekirjoittamasta sopimusta, on Suomi.

Lue kokonaan »

Sote

Lisätty 21.11.2018

HUS:n toimitusjohtaja Aki Linden kirjoitti keväällä 2017, että sotekustannusten pienentämiseen päästään vain joko nostamalla vähävaraisimpien asiakasmaksuja tai huonontamalla heidän hoitoaan:

”1. Nykyisin itse maksettuja lääkäri- ja hammaslääkärikuluja pienennetään siten, että rahoitus tähän tarkoitukseen saadaan nykyisistä julkisista terveyspalveluista niiden asiakasmaksuja korottamalla. Tämä merkitsee samalla merkittävää tulonsiirtoa köyhemmältä väestöltä varakkaammalle väestölle. 2. Julkista rahoitusta laajennetaan yksityisiin palveluihin, mutta samalla palvelujen tasoa ja sisältöä heikennetään niin paljon, että niukentuva julkinen rahoitus riittää tähän laajennukseen."

Sakari Timonen puolestaan kirjoittaa:

”Tosiasiassa tulee käymään niin, että kustannukset nousevat huimasti. Koska säästöjä on kuitenkin saatava, niin sitten nostetaan asiakkaan maksamia palvelumaksuja ja heikennetään palvelua. Asiakas saa vähemmän, mutta kalliimpaa. Myöskään alueellinen yhdenvertaisuus ei toteudu.

Sitten käy kuten on käynyt kaikkialla, kun palvelut on ulkoistettu ostopalveluiksi. Yhtiö ilmoittaa pari kertaa vuodessa, että niistä, näistä ja muista erinäisistä syistä hinta nousee. Kun laki valvoittaa julkista sektoria olemaan vastuussa palvelujen järjestämisestä, mutta ei tuottamisesta, niin julkinen sektorihan maksaa mitä vaaditaan. On pakko, sillä muuten palvelu loppuu. Rahat tulevat tietenkin veronmaksajien kukkarosta ja menevät veroparatiisiin.

Jos nämä yksityiset voittoa tuottavat toimijat olisivat suomalaisia, niin ne maksaisivat edes veroa. Nyt Mehiläinen maksaa yhteisöveroa Suomeen 0,3 miljoonaa euroa ja siirtää samanaikaisesti emoyhtiölleen konserniavustuksena verottajan ulottumattomiin 30 miljoonaa.”

Professori emeritus Martti Kekomäki, joka ilmoittaa olevansa patamusta porvari ja joka oli Sipilän hallituksen sote-neuvonantaja, sanoi Ylen haastattelussa:

"Muutoksen kannalla ovat muutoksesta hyötyjät eli ne jotka saavat julkista hyvinvointirahaa ja pääsevät sijoittamaan ne panamalaiseen pankkiin."

Lue kokonaan »

Ydinvoimaa?

Lisätty 21.11.2018

Yhdysvalloissa Yucca Mountainin loppusijoituspaikkasuunnitelmista luovuttiin, koska vaatimus turvallisesta säilymisestä nostettiin miljoonaan vuoteen. Tämän ajan ydinjätteen tulisi siis pysyä eristettynä elollisesta luonnosta sekä radioaktiivisuutensa että poikkeuksellisen myrkyllisyytensä takia.

Vaarallisimmillaan käytetty ydinpolttoaine on kuitenkin ensimmäiset kymmenet vuodet. Kaikissa ydinvoimaloissa käytetty vielä hyvin aktiivinen ja vaarallinen ydinpolttoaine säilytetään varastoaltaissa ydinvoimala-alueilla. Vaarana on näiden altaiden kuivuminen (seurauksena hallitsematon ketjureaktio) tai ydinmateriaalin päätyminen vääriin käsiin (terrorismi).

Ydinjätteen loppusijoituksessakin on vakavia ongelmia, joista pahimpia ovat valtava aikaskaala ja ihmisen toiminnan arvaamattomuus. On vaikea löytää keinoja pakata ydinjäte sellaisella tavalla, ettei se pääsisi vuotamaan ympäristöön tuhannen, kymmenen tuhannen tai sadan tuhannen vuoden kuluttua. Vielä vaikeampaa on varmistua siitä, ettei joku tulevaisuudessa kaiva ydinjätettä syystä tai toisesta ylös. Ikuisiksi ajoiksi suljetuiksi aiotut faaraoiden haudatkin on yksi toisensa jälkeen avattu.

Lue kokonaan »

Lisää hakkuita?

Lisätty 21.11.2018

Metsät ovat tuoneet taloudellista hyvinvointia suomalaisille satoja vuosia. Metsien kasvu on jo yli sata miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja suurin osa kasvusta hakataan metsäteollisuuden tarpeisiin tai energiaksi. Uudet biotuotetehtaat lisäisivät hakkuita kymmenellä miljoonalla kuutiolla.

Kolikon toinen puoli on se, että metsien kasvu tarkoittaa suurempaa ihmisen kädenjälkeä ja luonnontilaisuuden häviämistä. Ilman ihmistä metsien nettokasvu olisi nolla ja puiden elinkaari olisi satoja vuosia nykyisen joidenkin kymmenien vuosien sijaan.

Kestävät hakkuumäärät eivät tarkoita ekologista kestävyyttä, vaan hakkuumääriä jotka eivät vaaranna tulevia hakkuita. Tämä on siis metsäteollisuuden määritelmä "kestävyydestä". Ministerit Leppä ja Tiilikainen monen muun tapaan puhuvat ”metsien käytön kestävästä lisäämisestä” ja ”kestävästä metsien hoidosta” tietämättä ehkä itsekään mitä tarkoittavat.

Akateemikko Ilkka Hanski kirjoitti Helsingin Sanomissa viimeiseksi jääneessä mielipidekirjoituksessaan:

"On syytä korjata kolme yleistä virhekäsitystä metsien suojelusta ja metsäluonnon tilasta. Suunnitellut hakkuut voivat olla kestäviä puuntuotannon kannalta, mutta tästä ei tietenkään seuraa, että metsien käyttö olisi kestävää myös metsien monimuotoisuuden säilymisen tai metsien virkistyskäyttömahdollisuuksien näkökulmasta."

Muistutukseksi ministereille… Muutama sata vuotta sitten lisääntyvät metallisulatot ja niiden puuhiilen tarve hävitti laajasti ympäröiviä metsiä. Kivihiili korvasi lopulta puuhiilen. Puolitoista vuosisataa sitten öljyn ensimmäinen käyttökohde oli korvata valaan ja hylkeen rasva lamppuöljyn raaka-aineena. Ainakin valaat ja hylkeet kiittivät.

Kivihiili ja öljy eivät ole hyviä vaihtoehtoja, mutta biomassan käytölläkin on rajat.

Lue kokonaan »

Sitran visio sähköautoistuvasta ja tuulivoimaistuvasta Suomesta 2030

Lisätty 20.11.2018

”Sitra kehittäisi kansallista sähkönsiirtoverkkoa niin, että se pystyy vastaamaan maa- ja merituulivoiman kasvuun. Sähkön tuotannon ja kulutuksen kasvua varten tarvitaan sähköverkon jo suunniteltujen investointien lisäksi noin viisi uutta 400 kilovoltin siirtolinjaan, joiden yksikköhinta on noin 100 miljoonaa euroa. Nousevat huolto-, ylläpito-, ja pääomakustannukset voivat Sitran mukaan vaatia jopa 10 prosentin korotuksen sähkönsiirtomaksuihin.” (Rinne Mika, Iltalehti 19.11.2018)

Tuulivoima tulee vääjäämättä kasvamaan. Sen tuotannosta tulee selkeästi halvin sähköntuotantomuoto. Tuulivoiman etuna on myös sen vähäpäästöisyys.  

Sähkönsiirtomaksut ovat nousseet noin 6 % vuodessa, kiitos sähkömarkkinalain toimitusvarmuuden kiristämisen joulun 2011 Tapanimyrskyn peruina. Kyse on säävarmasta sähköverkosta ja tiukoista toimitusvarmuusvaatimuksista joka niemen ja notkon kesämökkiinkin ympärivuotisesti. Erityisesti maaseudun sähköä käyttäville ihmisille laki on tulossa kalliiksi.

Sähkönsiirtomaksut tulevat mitä todennäköisimmin nousemaan entiseen malliin ja vuonna 2030 taksat ovat osapuilleen 100 % isommat kuin nyt. Jos 10 % osuus siitä on tuulivoimakapasiteetin kasvamisen syytä, niin hinta on aika pieni etuihin nähden. Loppuosa korotuksista tulee käytännössä maakaapeloinnista ja Energiamarkkinaviraston sähkönsiirtoyhtiöille sallimasta suuremmasta sallitusta tuottoprosentista. Käytännössä maakaapelointi-investoinneille sallitaan entistä suurempi tuotto. Kaivinkoneella kaivamisesta on siis tullut sähkönsiirtoyhtiöille tuottoisa ja varma bisnes.

Sähkönsiirtomaksuista yleensä eniten valittavat ne, jotka käyttävät vähän sähköä tyypillisesti syrjäisellä paikalla, toisin sanoen harvoin kesämökeillään käyvät. Tällöin siirtomaksujen ja perusmaksujen osuus on laskusta harvinaisen iso. Mutta juuri heidän takiaan joudutaan miljoonilla tai miljardeilla euroilla kaapeloimaan sähkölinjoja maan alle. Esimerkiksi Lappeenrannassa haja-asutusalueiden kaapeloinnit tulevat kaikkien Lappeenrannan Energian asiakkaiden maksettaviksi. Helsingissä Helenin asiakkaat eivät maakaapeloinnin kustannuksista juurikaan kärsi.

Sähköautojen määräksi ja tavoitteeksi vuodelle 2030 on viime päivinä asetettu erilaisia lukuja 700 000:sta 850 000:een. Suomen ilmastopaneeli julkaisi lokakuussa 2018 vaatimuksen 850 000 sähköautosta osana globaalia tavoitetta pitää lämpötilan nousu 1,5 asteen rajoissa. Sitra puolestaan julkaisi marraskuussa 2018 vaatimuksen 800 000 sähköautosta. On selvää, että luvut ovat vähintään haastavia toteutettavaksi ja jopa epärealistisia. Sähköautoissa on lisäksi omat kestävyysongelmansa. Akkumateriaalien valmistus rasittaa ympäristöä ja sähkön alkuperä määrää ajamisen kestävyyden. Tuulivoiman lisäys on sähköautojenkin kannalta hyvä uutinen.

Kimmo Klemola

Lue kokonaan »

Diesel-autojen käyttövoimaveron poisto voi olla järkevää (mielipide Etelä-Saimaa 19.11.2018, Kimmo Klemola)

Lisätty 20.11.2018

Dieselautojen käyttövoimaveron poistoa vaativa kansalaisaloite on saanut hetkessä valtavan määrän allekirjoituksia. Aloite saattaa olla aivan järkevä, mutta syy ja seuraukset voivat olla aivan erilaisia kuin aloitteen alullepanijat ja allekirjoittajat tarkoittavat.

Aikanaan, kun autojen käyttövoimavaihtoehtoja olivat vain bensiini ja diesel eikä ilmastonmuutoksesta ollut tietoakaan, raskasta kuljetusliikennettä päätettiin tukea dieselpolttoaineen pienemmällä energiasisältöverolla. Veroetu on tällä hetkellä 0,2595 euroa litralta. Jotta etu ei valuisi dieselhenkilöautoille, dieselautot (poikkeuksena linja-autot) maksavat vuotuista käyttövoimaveroa.

Dieselautojen käyttövoimavero kannustaa suuriin vuotuisiin kilometrimääriin, mikä on liikenteen ilmastotavoitteiden kannalta ongelmallista. Kuljetusalaa ja vientiteollisuutta voisi tukea muillakin tavoilla kuin tukemalla fossiilisella dieselillä ajamista. Dieselautojen käyttövoimaveron poisto veisi samalla pohjan dieselpolttoaineen alemmalta verokannalta ja nykyhinnoilla dieselin hinta nousisi 1,80 euroon litralta. Se olisi kannuste siirtyä sähkö- ja biokaasuautoihin henkilö- ja pakettiautoissa ja biokaasuun raskaassa liikenteessä.

Tällä hetkellä dieselin verotuki on vuodessa noin 400 miljoonaa euroa. Käyttövoimaveron poisto nostaisi tuen 800 miljoonaan euroon. Mikäli dieselpolttoaineen verotuki samalla kuitenkin poistettaisiin, valtion verotulot nousisivat nykyisestä 400 miljoonalla eurolla.

Vastikään julkaistujen Suomen ilmastopaneelin ja EL-TRAN-konsortion raporttien mukaan Suomessa tulisi vuonna 2030 olla 850 000 sähköllä kulkevaa henkilö- ja pakettiautoa ja 40 % raskaasta liikenteestä tulisi kulkea biokaasulla. Autoilun verotulot laskisivat noin 800 miljoonalla eurolla, mutta kansakunta säästäisi raakaöljyn nykyhinnalla saman summan öljyntuonnin vähetessä merkittävästi. Lisäbonuksena kasvihuonekaasupäästöt pienenisivät viidellä miljoonalla tonnilla.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori (öljynjalostus), Etelä-Karjalan vihreiden puheenjohtaja, Lappeenranta

Lue kokonaan »

Lappeenkadun vaihtoehtoon ei ole varaa (mielipide Etelä-Saimaa 24.9.2018)

Lisätty 20.11.2018

Etelä-Saimaa uutisoi 22.9. vihreiden reivanneen kurssiaan jäähalliasiassa. Tämä käsitys ilmeisesti syntyi lehdelle, kun useimmat meistä olivat vastanneet kuuliaisesti toimittajan kysymykseen “jos kaupunki löytää kilpailutuksen jälkeen uskottavan investoijan ja toteutustavan, kumpaa vaihtoehtoa kannatatte hallin sijoituspaikaksi, Lappeenkatua vai Kisapuistoa?” ja ilmoittaneet kannattavansa näistä vaihtoehdoista annetuilla ehdoilla Lappeenkatua.

Olemme aiemmin esittäneet, että vanhan jäähallin korjaus pidetään vaihtoehdoissa mukana. Sitä ei valtuuston enemmistö ole kuitenkaan kannattanut. Meille poliittinen yllätys tässä kyselyssä olikin ennemmin se, että aiemmasta äänestyskäyttäytymisestä ja valtuustopuheista poiketen monet muutkin ovat alkaneet nähdä vanhan jäähallin korjaamisen varteenotettavana vaihtoehtona.

Lappeenkadun vaihtoehto kuulostaa hyvältä, mutta tosielämässä meillä ei ole siihen varaa. Ulkopuolisen, uskottavan ja luotettavan sijoittajan pitäisi ottaa koko rakennusmassan lisäksi pääosa hallista vastuulleen, jotta kaupungin vuosikulujen nousu jäisi tasolle, jonka kaupunki voi käyttötaloudestaan maksaa. Rahamme eivät riitä edes nykyisten toimintojemme ylläpitoon, kuten varhaiskasvatukseen, Eksoteen, joukkoliikenteeseen ym. liittyvä uutisointi kertoo. Edessä on todennäköisesti vielä vaikeampia vuosia.

Paavo Alander, Hanna Holopainen, Virpi Junttila, Kimmo Klemola, Leena Lipiäinen-Medjeral, Tuija Maaret Pykäläinen, kaupunginvaltuutettuja (vihr.), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Uusi jäähalli olisi tarpeellinen, mutta onko meillä varaa siihen? (mielipide Etelä-Saimaa 22.10.2017)

Lisätty 20.11.2018

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto teki maanantaina päätöksen uuden monitoimijäähallin rakentamisesta.

Totutusta tiukasta talouskurilinjasta poiketen tästä periaateratkaisusta puuttuivat kuitenkin täysin sekä lyhyen että pitkän aikavälin talouslaskelmat. Investoinnille ei annettu euromääräistä ylärajaa eikä vaadittu selvitystä siitä, mistä nousevat vuosikulut katetaan.

Työryhmän raportin mukaan nykyisen pääjäähallin käyttömenot vuonna 2016 olivat noin 1,3 miljoonaa euroa ja tulot noin 200 000 euroa. Uuden hallin käyttömenoiksi arvioidaan noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Kasvua käyttömenoissa olisi siis yli miljoona euroa vuodessa.

Jos uuden hallin tuotto-odotuksia nostetaan, täytyy hallissa pitää ulkopuolisia tilaisuuksia todella usein, mikä näkyy tietenkin harrastajille tarjottavassa jääajassa. On myös mahdollista nostaa vuokratuottoja Saipan liigapeleistä tai laittaa harrastajat maksamaan jääajasta huomattavasti nykyistä enemmän.

Realismia kuitenkin on, että hallin tuotoilla ei tulevia kustannuksia tulla kattamaan. Tällöin rahaa pitää etsiä liikuntatoimen sisältä joko harrastajien tilavuokrien nostolla tai harrastusmahdollisuuksia karsimalla. Jo nyt kaupunki on vähentänyt kaikkien asukkaiden tavoitettavissa olevia lähiliikuntapaikkoja ja uimarantoja, vaikka niiden merkitys liikunnan lisääjinä on tutkitusti suuri. Säästötalkoiden yhteydessä alettiin myös periä maksua junioreiden käytössä olevista tiloista, mikä on monessa lajissa jo nostanut lasten liikuntaharrastamisen kustannuksia merkittävästi.

Meidän huolemme on se, että uudesta jäähallista ei päätetty taloudellisesti vastuullisella tavalla ja että tämän päätöksen vaikutukset voivat heijastua aivan vääriin kohteisiin. Samaan aikaan meille viestitään että kaupungilla ei ole varaa uusien koulurakennusten pääomavuokriin, ja toimintaa pitää tehostaa entisestään. Kun kouluihin ja varhaiskasvatukseen esitetään parannuksia, kysytään aina mistä ne rahoitetaan. Olisiko sitä kysyttävä uuden jäähallin esittäjiltäkin?

Paavo Alander, Hanna Holopainen, Virpi Junttila, Kimmo Klemola, Leena Lipiäinen-Medjeral, Tuija Maaret Pykäläinen, kaupunginvaltuutettuja (vihr.), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Valomainostauluille voisi sanoa hyvästi (Etelä-Saimaa 8.11.2018)

Lisätty 09.11.2018

Jarmo Nieminen (ES 7.11.) toivoi kaupunkikehityslautakunnan puuttuvan valomainosten sijoitteluun Lappeenrannan kaupungissa.

Minä ja useat muut kaupunkikehityslautakunnan jäsenet olemme tuoneet esiin valomainostaulujen ongelmia: vaikutus kaupunkikuvaan, liikenneturvallisuus, näyttöjen liiallinen kirkkaus jne.

Lautakunnalle on kerrottu, että valomainostauluista ollaan muutamassa vuodessa luopumassa. Siitä huolimatta lautakunnan esityslistalla oli lokakuun alussa luvan antaminen useille uusille valomainostaulupaikoille vuoden 2025 loppuun. Esitys jätettiin kokouksessa pöydälle.

Viime viikon kaupunkikehityslautakunnan kokouksessa toin esiin siirrettävien peräkärryvalomainostaulujen ongelman. Uusin sellainen on tuotu Helsingintien ja Skinnarilankadun risteykseen entisen Tikan eläinlääkäriaseman pihaan. Vastaavia paikkoja on muuallakin kaupungissa. Tällaiset viritelmät vaativat toimenpideluvat ja sellaisia ei kaupunki ole myöntänyt.

Ilman lupaa olevat valomainostaulut tulisi poistaa välittömästi eikä uusia lupia valomainoksille tule enää antaa. Kaupungin vuokratulot näistä tauluista ovat kymmenen tuhannen euron luokkaa vuodessa. Kymppitonni on halpa hinta modernista venäläisestä kaupunkikuvasta ja liikenneturvallisuuden heikkenemisestä.

Kimmo Klemola, kaupunkikehityslautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu (vihr), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Lentoaseman matkustajatavoite on ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa (Etelä-Saimaa mielipide 21.10.2018)

Lisätty 09.11.2018

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi viime viikolla raportin, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on leikattava paljon ja nopeasti. Suomessa edelleen monen reaktio oli, että Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat maailman mittakaavassa merkityksettömiä eikä meidän toimilla ole merkitystä. Vastuu vieritetään muille, lähinnä Kiinalle ja Intialle. Näiden maiden päästöt henkeä kohti ovat kuitenkin selvästi suomalaisten päästöjä pienemmät.

Päästöjemme vähättelijöiden logiikalla voisimme jakaa koko maailman 5,5 miljoonan asukkaan alueisiin ja todeta, ettei millään näistä alueista ole merkitystä koko maailman kasvihuonekaasupäästöjen rinnalla.

Vastikään julkaistiin myös toinen raportti, Rambollin laatima Lappeenrannan lentoasemaselvitys. Lentoliikenteen rajoitteiksi raportissa oli määritelty kiitoradan pituus ja meluhaitat. Kasvihuonekaasupäästöistä tai kaupungin ilmastotavoitteista ei ollut mainintaa.

Mainossloganeissa Lappeenranta ilmoittaa olevansa Suomen ilmastopääkaupunki ja tavoittelevansa kasvihuonekaasupäästöjen alentamista 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä, jolloin Lappeenrannan päästöt olisivat noin 100 kt CO2-ekvivalenttia vuodessa. Kaupunginvaltuuston asettama tavoite vuoden 2028 lentoaseman matkustajamääräksi on puoli miljoonaa. Tavoite on ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa. Raakaöljypohjaista kerosiinia poltettaessa puoli miljoonaa Italian lentoa aiheuttaa 290 kt CO2-ekvivalentin päästöt. Kestävästi tuotettu biokerosiinikään ei auttaisi, päästöt olisivat edelleen yli 100 kt CO2-ekvivalenttia.

Myös lentokentän tuoman elinvoiman kannalta pää kannattaisi ottaa pois puskasta. Lentokoneet lähinnä vievät Lappeenrannasta pois eteläkarjalaisia lomailijoita sekä venäläisiä tienkuluttajia. Lappeenrannan maksamalle puolen miljoonan euron vuosittaiselle lentoliikenteen markkinointituelle olisi tehokkaampaakin käyttöä. Sillä hinnalla Lappeenranta saisi kymmenen Helsingin Sanomien etusivun mainosta.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, kaupunginvaltuutettu (vihr), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Lentämisen todellisia päästöjä ei kerrota (Etelä-Saimaa mielipide 7.4.2018)

Lisätty 09.11.2018

Ihmisen ajattelu ja toiminta on usein epäjohdonmukaista. Lentolomat ovat hyvä esimerkki. Etelä-Saimaassa haastateltiin radiotoimittajaa, joka kertoi olevansa innostunut perheensä tulevasta Italian lomasta. Kysyttäessä mistä hän on huolestunut, vastaus oli ilmastonmuutos.

Lappeenrannan kaupunginkin suhtautuminen ilmastonmuutokseen on epäloogista. Mainossloganeissa kaupunki ilmoittaa olevansa Suomen ilmastopääkaupunki ja tavoittelevansa kasvihuonekaasupäästöjen alentamista 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä, jolloin Lappeenrannan päästöt olisivat noin 100 kt CO2-ekvivalenttia vuodessa. Toisaalta kaupunki tavoittelee lähivuosina 300 000 lentomatkustajaa. Yksi suunta Lappeenranta–Bergamo-reitillä aiheuttaa koko elinkaari huomioiden matkustajaa kohti noin 0,5 kt CO2-ekvivalenttipäästöt eli tavoitellun lentomatkustajamäärän päästöt olisivat noin 150 kt CO2-ekvivalenttia.

Helppo keino päästä lentoliikenteen päästöistä eroon on laskea mukaan vain koneiden nousut ja loppuliu’ut. Näin tekee Lappeenrannan kaupunki kuten myös Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ilmastoraportissaan. Laskentaan otetaan mukaan vain 3–4 prosenttia lentämisen päästöistä. Mikäli ainoastaan Helsinki-Vantaan lähtevien lentojen todelliset päästöt laskettaisiin mukaan, tuplaantuisivat pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt.

Lentämättä jättäminen on yksittäiselle ihmiselle helpoin tapa pienentää hiilijalanjälkeä. Yhteiskunnan ohjauskeinot kuitenkin tukevat lentomatkustamista. Lentokerosiini on täysin verovapaata. Pelkästään Finnairin käyttämän kerosiinin veroetu tieliikenteen bensiiniin verrattuna on miljardi euroa vuodessa. Lisäksi kaupungit ja valtio tukevat halpalentoyhtiöitä ja lentokenttiä. Lentomatkustamisesta on tullut negatiivisesti verotettua, mikä on osaltaan mahdollistanut naurettavan halvat lennot.

Halpalento on kallis ympäristölle.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, kaupunginvaltuutettu (vihr), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Panostus varhaiskasvatukseen on oiva sijoitus (mielipide: Etelä-Saimaa 26.3.2018)

Lisätty 06.04.2018

Marja-Liisa Vesterinen kirjoitti ansiokkaasti Lappeenrannan varhaiskasvatuksen ongelmista (ES 22.3.). Olin toinen Tehyn varhaiskasvattajia kuulemassa olleista valtuutetuista ja jaan Vesterisen esittämät huolet.

Lappeenrannan edellinen valtuusto päätti varhaiskasvatuksen säästöistä. Varhaiskasvatusoikeuden rajaamisella tavoiteltiin 1,42 miljoonan euron ja päiväkotien käytön tehostamisella 2,27 miljoonan euron säästöjä. Toimialan johtajat eivät juuri omiaan puolustaneet ja säästökuuri on laitettu täytäntöön. Säästöjen seurauksena työn kuormittavuus on kasvanut ja työhyvinvointi on koetuksella.

Kysyin, mitä konkreettista varhaiskasvatuksen työntekijät toivoisivat. Vastaus oli konkreettinen: yksi käsipari lisää per päiväkoti olisi hyvä alku. Varsin pieni satsaus varhaiskasvatukseen lisähenkilökunnan muodossa parantaisi koko työyhteisön hyvinvointia. Yksi lastenhoitaja tai lastentarhanopettaja lisää voisi tarkoittaa käytännössä kahta lisähenkilöä poissaolojen vähentyessä. Siitä hyötyisivät lapsetkin.

OAJ:n mukaan varhaiskasvatukseen sijoitettu euro poikii seitsemän euroa lisää. Vastaavasti euron säästö varhaiskasvatuksesta on yhteiskunnalle seitsemän euron tappio.

Kimmo Klemola, kaupunginvaltuutettu (vihr), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Sodat terrorismin syynä (mielipide Etelä-Saimaa 13.9.2017)

Lisätty 14.09.2017

Viimeaikainen keskustelu sisäisestä turvallisuudesta Suomessa on keskittynyt radikalisoitumisen oireisiin ja niiden hoitoon. Syistä ei ole juurikaan keskusteltu. Lääkkeeksi oireisiin tarjotaan muun muassa rajojen sulkemista ja turvapaikanhakijoiden eristämistä leireille.

Radikalisoitumisen syitä voivat olla uskonnot ja niiden väärintulkinnat sekä taloudelliset ja demografiset syyt. Vähemmän on puhuttu länsimaiden sotatoimista Lähi-idässä tai Palestiinan tilanteesta, jotka ovat katkeroittaneet monia muslimeja. Muun muassa Lontoon ja Madridin tuhoisien terrori-iskujen motiivi oli kosto Espanjan ja Ison-Britannian osallistumisesta Irakin sotaan.

Irak, Syyria ja Afganistan ovat sekasortoisessa sotatilassa ja seuraukset näkyivät kaksi vuotta sitten turvapaikanhakijoiden tulvana Manner-Eurooppaan. Irakiin hyökänneet Iso-Britannia ja USA käytännössä sulkivat rajansa ja jättivät vastuun ja seuraukset muiden kannettaviksi.

Suomi on ollut pitkään osa lännen sotakoalitiota Afganistanissa ja nyt myös Irakissa. Puolustusvoimien entinen komentaja Gustav Hägglund ihmetteli kymmenen vuotta sitten, että eduskunta ei millään tavalla käsitellyt suomalaisjoukkojen täysin muuttunutta tilannetta Afganistanissa syksyllä 2006. Tuolloin suurin osa USA:n taistelujoukoista alistettiin osaksi samaa Naton ISAF-joukkoa, jossa suomalaisetkin sotilaat olivat. Hägglundin mukaan Afganistan-operaatio sai tuolloin täysin uuden — sotaa käyvän — luonteen.

USA:n presidentti Donald Trump on päättänyt lisätä joukkoja Afganistanissa ja lehtitietojen mukaan Suomi on valmis vastaamaan ”yes” USA:n pyyntöön lisäjoukoista. Kaksi viikkoa sitten Helsingin Sanomien pääkirjoitus käsitteli Suomen ja USA:n presidenttien tapaamista Valkoisessa talossa: ”Trump kiitti Suomea osallistumisesta kansainvälisiin operaatioihin Afganistanissa ja Irakissa”.

Ehkä uinuva kansamme olisi ravistettu hereille toisenlaisella sanavalinnalla: ”Trump kiitti Suomea osallistumisesta sotiin Afganistanissa ja Irakissa”.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, kaupunginvaltuutettu (vihr), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Hakataan metsiä sopivasti ja käytetään puu järkevästi (asiantuntijakirjoitus MTK:n Etelä-Karjalan lehteen)

Lisätty 14.09.2017

Suomen metsissä on puuta enemmän kuin koskaan ja ne kasvavat ennätystahtia. Niitä myös hakataan kiihtyvällä tahdilla. Voisimmeko kuitenkin muuttaa hakkuutapoja ja puun käyttötapoja niin että siitä hyötyisivät niin kansantalous, luonto, ilmasto, maisemat, virkistyskäyttö kuin metsänomistajatkin?

Metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala otsikoi kesäkuussa blogikirjoituksensa yllättävästi: ”Suomen metsissä on vähän puuta”. Tasarakenteisen metsänkasvatuksen ja siitä johtuvien hakkuuaukkojen, taimikoiden ja nuorten metsien takia Suomen metsissä on puuta keskimäärin vain 100 kuutiota hehtaarilla, kun sitä järeässä varttuneessa metsässä on 300 kuutiota hehtaarilla. Suomen metsät voisivat pitkään hakkaamatta sitoa hiiltä 3600 miljoonan hiilidioksiditonnin verran enemmän. Se vastaa Suomen 60 vuoden kasvihuonekaasupäästöjä.

Kaikkien Suomen metsien hakkaamattomuus ei ole vaihtoehto, mutta hakkuutapoja muuttamalla ja hakkuumääriä kohtuullistamalla voimme lisätä metsiemme puun määrää ja kasvua sekä hiilivarastoa ja hiilensidontaa ja samalla saada pitkällä aikavälillä metsistämme parempaa taloudellista hyötyä.

Uudet ja suunnitellut biotalousinvestoinnit – sellutehtaat ja biodiesellaitokset – perustavat raaka-ainehuoltonsa pitkälti tasarakenteisen metsänkasvatustavan (avohakkuut) ensiharvennuksesta ja alaharvennuksesta saatavaan puoli-ilmaiseen puumassaan. Luonnon monimuotoisuuden, metsien virkistyskäytön, marjastajien, maiseman, hiilensidonnan ja metsänomistajan tilipussin kannalta kannattaisi siirtyä laajassa mitassa erirakenteiseen metsänkasvatukseen ja yläharvennukseen, jossa metsästä hakataan järeää arvokasta puuta ja nuoremmat puut jätetään järeytymään ja odottamaan 15–20 vuoden päässä olevia uusia hakkuita.

Metsä säilyy erirakenteisessa kasvatuksessa jatkuvasti metsänä. Metsänomistaja välttyy kalliilta metsänuudistamiselta maanmuokkauksineen ja istutuksineen, kun metsän annetaan uudistua ja varttua luonnonmukaisesti. Monimuotoinen erirakenteinen metsä antaa myös hyvän suojan myrskytuhoja ja tuholaisia kuten kirjanpainajaa vastaan. Kolmasosa erirakenteisella kasvatuksella saadusta puuaineksesta säilyy pitkäikäisinä tuotteina hiiltä sitomassa. Kaksi kolmasosaa puusta voidaan ohjata biotuotetehtaille tai energiakäyttöön.

Metsiemme kasvatustapojen lisäksi myös puun energiakäytössä kannattaisi käyttää talonpoikaisjärkeä. Otan esimerkiksi öljyn korvaamisen puulla. Suomessa käytetään arviolta 1280 miljoonaa litraa lämmitysöljyä vuosittain omakotitaloissa, muissa rakennuksissa, kasvihuoneissa ja viljankuivauksessa. Jos öljy korvataan omakotitaloissa haloilla tai pelleteillä ja muualla hakkeella, puuta kuluu 6,5 miljoonaa kuutiota ja raakaöljyä säästyy 1377 miljoonaa litraa (öljynjalostuksen energiahävikki laskettu mukaan). Tähän raakaöljymäärän vähennykseen päästään myös puuetanolilla tai -dieselillä, mutta tuotantoprosessien tehottomuuden takia puuta tarvitaan noin kaksi kertaa enemmän.

Puun jalostaminen polttonesteiksi on myös kallista. Puun käyttö lämmitykseen säästäisi tässä tapauksessa kansantaloudellemme rahaa yli miljardi euroa vuodessa verrattuna puun jalostamiseen liikenteen polttonesteiksi.

Kimmo Klemola
tekniikan tohtori, luonnonvarojen käytön tutkija
kaupunginvaltuutettu (vihr)
Lappeenranta

Lue kokonaan »

Ojitetut suot pitää ennallistaa (mielipide Etelä-Saimaa 27.6.2017)

Lisätty 14.09.2017

Etelä-Saimaan verkkosivujen uutisen (6.6.) mukaan Geologian tutkimuskeskus (GTK) tekee turvetutkimuksia Etelä-Karjalan soilla. Ilmeisenä tavoitteena on avata uusia soita turvetuotannolle.

Tavoitteena on ohjata tulevaa turvetuotantoa ojitetuille tai osittain ojitetuille soille. Ojitetuilta soilta hiili vapautuu hitaasti suoturpeesta ilmakehään ja vesistöihin valuu päästöjä. Niiden muuttaminen turvetuotantosoiksi tarkoittaisi kuitenkin hiilipäästöjen nopeuttamista ja vesistöpäästöjen kasvamista. Oikea ratkaisu olisi palauttaa ojitetut suot luonnontilaan, jolloin ne muuttuisivat hiilensitojiksi ja järviämme pilaavat vesistöpäästöt saataisiin kuriin.

Suomen soiden kuivattaminen ja turpeennosto ovat olleet haitallisia luonnon, ilmaston ja järviemme kannalta. Kymmenestä miljoonasta suohehtaaristamme kuusi miljoonaa on ojitettu lähinnä metsätalouden tarpeisiin. Yli miljoona hehtaaria ojituksista on tehty metsätalouden kannalta turhaan, yhteiskunnan tukemana ja luonnolle vahingollisesti.

Etelä-Saimaassa oli taannoin (8.2.2009) uutinen ”Saddam teki paratiisista kuivan mutakentän”. Siinä kerrottiin Irakin diktaattorin Saddam Husseinin kuivatuttaneen Irakissa Eufrat- ja Tigris-jokien suistoalueella 0,8 miljoonaa hehtaaria suota: ”Saddamin soidenkuivatusohjelma on YK:n mukaan yksi pahimmista ympäristökatastrofeista viime vuosisadalla”.

Suomen soidenkuivatusohjelma oli kahdeksankertainen Irakiin verrattuna. Irakista tuli pari vuotta sitten sentään hyviä uutisia. Eufratin ja Tigrisin kuivatut suot on suurelta osin saatu ennallistetuiksi.

Kimmo Klemola, puheenjohtaja, Etelä-Karjalan vihreät, Lappeenranta
Lue kokonaan »

Lappeenrannan jätevedenpuhdistamo

Lisätty 10.06.2017

Lappeenrannan jätevedenpuhdistamokeskustelussa on liikkunut aika paljon tietämättömyyttä tai virheellistä tietoa. Periaatteessa puhdistamo voitaisiin rakentaa vaikka Kahilanniemen golfkentälle ja vedet laskea viereen Saimaaseen. Realistisiksi vaihtoehdoiksi valikoituivat kuitenkin käytännössä Hyväristönmäki ja Kukkuroinmäki. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on jo päättänyt paikaksi Hyväristönmäen.

Toikansuon puhdistamo puhdistaa 60 000 ihmisen vedet Lappeenrannasta Lemiltä ja Taipalsaarelta. Toikansuon vedet pitää johtaa uuteen puhdistamoon. Ylämaalla ja Nuijamaalla puhdistamoissa käsitellään yhteensä 550 asukkaan jätevedet. Niiden merkitys puhdistamoratkaisussa on mitätön. Joutsenossa käsitellään 6800 asukkaan jätevedet. Se puhdistamo on toimiva.

Mädättämö nimenä kuulostaa pahalta, mutta se on ympäristöinvestointi. Mädättämö tarkoittaa biokaasureaktoria, jossa osa puhdistamolietteen kiintoaineesta muuttuu metaaniksi. Metaani voidaan polttaa lämmöksi tai käyttää puhdistettuna ajoneuvojen polttoaineena. Mädättämö on myös hajujenpoistaja.

Kukkuroinmäelle rakennetaan biokaasua tuottava mädättämö, johon Hyväristönmäen kiintoliete on tarkoitus viedä tuottamaan biokaasua. Mädättämön voisi rakentaa myös Hyväristönmäelle, mikäli puhdistamo sinne rakennetaan. Koska vain pieni osa kiintoaineesta kaasuuntuu mädätysprosessissa, Kukkuroinmäelle kuljetettavaksi tulee joka tapauksessa suunnilleen sama määrä kiintolietettä kompostoitavaksi. Kiintolietteen vieminen kaasutettavaksi Kukkuroinmäelle on siis järkevää, koska kahta mädättämöä ei kannata rakentaa.

Mädättämön sijoittuminen Kukkuroinmäelle ei tarkoita, että myös jätevedenpudistamo kannattaisi sinne rakentaa. On taloudellisempaa ja ympäristöystävällisempää kuljettaa maanteitse 34 kuutiota kiintolietettä päivässä Hyväristönmäeltä Kukkuroinmäelle kuin pumpata kaikki jätevesi, 20 000 kuutiota päivässä, Kukkuroinmäelle.

Investointilaskelmat ja ympäristöarviot on tehty. Materiaalia on satoja sivuja. Hyväristönmäki vaatii putkilinjaa 5,3 km + yhden pumppaamon ja Kukkuroinmäki 25 km putkilinjaa + kuusi pumppaamoa. Hyväristönmäen tila/lunastustarve on noin 12 hehtaaria, 5 km putkilinjaa tarvii noin 10 hehtaaria maata. Kukkuroinmäen vaihtoehdon 25 km putkilinjaa tarkoittaa ainakin rakennusajaksi noin 50 hehtaarin tarvetta, joista pitää neuvotella maanomistajien kanssa. Investoinnin ero Hyväristönmäen eduksi on selvitysten perusteella noin 20–23 miljoonaa euroa, yhden teatterin hinta.

Eräs kaupunkipoliitikko väitti, oletti tai luuli, että 50 vuoden aikana kiintolietteen vieminen Hyväristönmäeltä Kukkuroinmäelle maksaa niin paljon, että Kukkuroinmäki tulee elinkaareltaan halvemmaksi. Kiintolietettä kuljetetaan kuitenkin vain yksi kuorma päivässä (34 kuutiota). Kaupunginhallitus teki juuri päätöksen, että kaupungin ajoneuvot kulkevat vastaisuudessa joko sähköllä tai biokaasulla. Lietteenkuljetus voidaan siis hoitaa tulevaisuudessa Kukkuroinmäen biokaasulla.

Vaihtoehto on pumpata joka päivä 20 000 kuutiota jätevettä Kukkuroinmäelle (ja sieltä takaisin Rakkolanjokeen tai muualle kauas, Saimaan kanavaan vettä ei saa laskea). Käyttökuluiltaan Kukkuroinmäen puhdistamovaihtoehto on vähintään 250 000 euroa kalliimpi ratkaisu per vuosi. Viidenkymmenen käyttövuoden aikana Hyväristönmäen käyttökulut ovat siis nykyrahassa noin 12,5 miljoonaa pienemmät.

Myös ympäristö kiittää Hyväristönmäen vaihtoehdosta. Lappeenrannan Energia Oy:n myymän sähkön elinkaaren hiilijalanjäljen mukaan laskettuna Kukkuroinmäelle sijoitetun puhdistamon pumppauksen vaatiman sähkön vuosittaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 600 tCO2e suuremmat kuin Hyväristönmäen vaihtoehdossa. Tulevien vuosien aikana Lappeenrannan Energian myymä sähkö voi tosin vihertyä. Hyväristönmäen vaihtoehdossa tulee kasvihuonekaasupäästöjä kiintolietteen kuljetuksesta noin 30 tCO2e/vuosi, mikäli käytetään fossiilista dieseliä. Biokaasua kuljetuksiin käyttämällä elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 4 tCO2e/vuosi. Kiintolietteen kuljetukseen kuluu vajaa 2 % tuotetusta biokaasusta.

Jäteveden kuljetus putkia pitkin Kukkuroinmäelle kuluttaa 30 kertaa enemmän energiaa kuin kiintolietteen kuljetus Hyväristönmäeltä Kukkuroinmäelle maanteitse.

Veronmaksajien ja ympäristön kannalta tuntuu vahvasti siltä että kaupunginvatuuston päätös sijoittaa puhdistamo Hyväristönmäelle on järkevä.

Kimmo Klemola

kaupunginvaltuutettu, elinkeino- ja kaupunkikehityslautakunnan jäsen, Lappeenrannan Energia Oy:n hallituksen jäsen

Lue kokonaan »