Marja-Liisa Vesterinen (ES 2.4.2021) kirjoitti tärkeästä asiasta: Saimaan veden puhtaudesta ja SDP:n Lappeenrannan valtuustoryhmän tekemästä aloitteesta Pien-Saimaan sinileväongelman vähentämiseksi.

Vesterinen esitti ongelman ratkaisuksi tukun keinoja: mm. kosteikkojen lisääminen, hoitokalastus, ruovikoiden niittäminen ja pumppaamojen rakentaminen. Keinot varmasti parantaisivat vedenlaatua, mutta ne kaikki ovat oireisiin puuttumista. Tärkeintä olisi tehdä jotain rehevöitymisen juurisyille.

Historian valossa olisi houkuttelevaa vierittää vastuu Pien-Saimaan rehevöitymisestä ja leväongelmasta Kaukaan tehtaalle. Kaukaalla on kuitenkin ollut jo pitkään moderni vedenpuhdistamo. Varsinkin typen päästöjä puhdistamolta olisi toki järkevää alentaa edelleen.
Pien-Saimaan ja muiden vesistöjemme ongelmat ovat maatalouden päästöjen lisäksi metsäteollisuuden raaka-aineiden alkulähteillä. Suomen kymmenestä miljoonasta suohehtaarista kuusi miljoonaa hehtaaria on ojitettu pitkälti metsänkasvun kiihdyttämiseksi. Metsäojat laskevat ravinnepitoiset vedet Pien-Saimaaseen ja tuhansiin muihin järviimme.

Skinnarilan Hovinsuo on hyvä esimerkki siitä, kuinka ei pitäisi tehdä. Suo-ojitettuun metsään tulisi hakkuussa jättää yli sata kuutiota pystypuuta hehtaarille haihduttamaan vettä ja vähentämään näin vesistövalumia. Hovinsuolla tehtiin vuonna 2007 lintujen pesimäaikaan kymmenen hehtaarin avohakkuu kunnostusojituksineen.

Viimeisen vuoden aikana esimerkiksi kaupunkia lähellä olevissa Sikosalon ja Ruohosaaren saarissa on tehty laajoja avohakkuita. Hakkuut ja varsinkin avohakkuut saarissa ja rannoilla aiheuttavat merkittäviä ravinne-, kiintoaine- ja elohopeavalumia. Jos ongelmia halutaan vielä lisätä, metsiä lannoitetaan.

Saimaalla jopa kartalla luonnonsuojelualueiksi merkittyjä saaria on avohakattu. Vain kapea rantakaistale on jätetty hakkaamatta. Ei ole matkailummekaan etu, jos kauniit Saimaan maisemat ovatkin vain ”lännenelokuvien kulisseja”.

Kimmo Klemola, kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas (vihr), Lappeenranta