Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

2019 vaalikonevastauksiani: ilmasto, energia ja ympäristö

Lisätty 16.03.2019

Suomen pitää olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, vaikka se aiheuttaisi suomalaisille kustannuksia.

Useimmiten päästövähennys on samalla rahallinen säästö. Puhdas teknologia on myös taloudellinen valtti kansainvälisillä vientimarkkinoilla. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa kannattaa olla eturintamassa. Hidastelijat häviävät.

Suomen ei pidä kiirehtiä kieltämään uusien bensa- ja dieselautojen myyntiä.

Ensi vaalikaudella se olisi ennenaikaista. On myös olemassa vähintään sähköauton ympäristökuorman veroinen polttomoottoriauto, nimittäin biokaasuauto. Lisäksi rekkaliikenne ei aivan heti eikä keskipitkällä aikavälilläkään pääse eroon polttomoottorista. Sille järkevämpi vaihtoehto kuin sähkö on biokaasu.

Uudet käyttövoimat tulevat, lähinnä sähkö- ja biokaasuautot. Henkilö- ja pakettiautoissa sekä linja-autoissa muutos on helpompi, mutta raskaassa liikenteessä diesel tulee säilymään pitempään. Uusissa henkilöautoissa kiellon voisi kuitenkin asettaa varsin piankin. Vanhoja kyllä säilyy köyhemmälle kansanosalle vielä käytettäväksi. 

Tein hiljattain tutkimuksen, jossa kaasuautot todettiin koko elinkaarelta edullisimmiksi autoiksi ja sähköautotkin ovat kohta alittamassa elinkaaren kustannuksissa bensa- ja dieselautot. Uusien autojen ostajien ei siis kannata enää ostaa bensa- ja dieselautoja. Ongelma on se, että autonostajat eivät sitä itse tajua ja sen takia kovatkin keinot voivat olla tarpeen.

Valtion pitää ohjata suomalaiset syömään vähemmän lihaa esimerkiksi verotuksen avulla.

Jos näin ohjataan ekologisempaan ja terveellisempään ruokavalioon, niin sehän on win-win

Metsiä hakataan Suomessa liikaa.

Oma maakuntani Etelä-Karjala on pahnanpohjimmainen metsien suojelussa. Vain yksi prosentti metsistä on tiukasti suojeltuja. Metsiä myös hakataan kaikkein intensiivisimmin, ylittäen railakkaasti jopa metsäteollisuuden omat metsätaloudelliset kestävyyskriteerit. Puhumattakaan ekologisesti kestävistä hakkuumääristä. Suomen metsiä hakataan liikaa luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tehometsätaloudessa lukuisat vanhojen metsien lajit ovat henkitoreissaan.

Suomen metsiin, jos niiden annettaisiin järeytyä luonnollisesti, mahtuisi yli kolme kertaa enemmän puuta. Pelkkä puusto sitoisi silloin hiilimäärän, joka vastaa yli 50 vuoden Suomen kasvihuonekaasupäästöjä. Tämän päälle tulisi vielä maaperään sitoutunut hiili.

Avohakkuut pitäisi kieltää valtion metsissä.

Valtion metsät ovat hyvä alku. Avohakkuista tulee luopua lukuisista syistä:

- Jatkuvalla kasvatuksella (tai eri-ikäisellä metsän kasvatuksella) saadaan lähes aina parempi taloudellinen tuotto. Arvokkaan puujakeen osuus on suurempi ja vältytään kalliilta metsien uudistamiselta.

- Jatkuvan kasvatuksen metsissä luonnon monimuotoisuus turvataan paremmin.

- Metsien virkistys- ja maisema-arvot ovat parempia jatkuvan kasvatuksen metsissä.

- Metsien hiilivarastot kasvavat.

- Vesistöpäästöjä saataisiin vähennettyä huomattavasti.

- Varsinkin ojitetuissa suometsissä avohakkuista luopuminen olisi tehtävä välittömästi.

Etelä-Suomen metsistä on suojeltu noin viisi prosenttia. Suojelupinta-alaa tulisi lisätä.

Viralliset suojeluprosentit eivät kerro totuutta. Todelliset metsien suojeluprosentit – joissa ei ole mukana määräaikaisia suojelualueita, kitumaita ja suojelumetsiä joita voidaan hakata – ovat lähes puolet pienemmät. Harva tietää, että luonnonsuojelualueeksi kartassa merkitty metsä voidaan laillisesti avohakata, näin myös tapahtuu.

Oma maakuntani Etelä-Karjala on pahnanpohjimmainen suojelussa. Vain yksi prosentti metsistä on tiukasti suojeltuja. Metsiä myös hakataan kaikkein intensiivisimmin, ylittäen railakkaasti jopa metsäteollisuuden omat metsätaloudelliset kestävyyskriteerit. Puhumattakaan ekologisesti kestävistä hakkuumääristä.

Metsissä ja soissa ja niiden suojelussa tulee ottaa myös tietyissä tapauksissa käyttöön pakko. On alueita, joiden suojelu ei voi jäädä vapaaehtoisuuden varaan. Lisäksi jokin suojelematon alue voi tehometsätaloudessa tai vaikkapa ojitettuna mitätöidä viereisten suojelualueiden hyödyt.

Kaakkois-Suomi. Lentoliikenteeseen tulee panostaa Kaakkois-Suomessa ilmastonmuutoksesta huolimatta.

Lappeenranta on syytänyt veronmaksajien rahoja vuosikausia ja miljoonia toivottomasti kannattamattomaan lentobisnekseen. Halpalennot ovat vieneet eteläkarjalaista rahaa Etelän maihin, toisinpäin ei ole ollut tulijoista ruuhkaa. Myös venäläisten lomalentelyä on tuettu avokätisesti lappeenrantalaisten veronmaksajien toimesta.

Myös Greenreality-, Green city -, ilmastopääkaupunki- ynm brändien kannalta lentoliikenteen kritiikitön tukeminen on käsittämätöntä. Pohjanoteeraus oli, kun Lappeenrannan kaupunginjohtajan esityksestä kaupunginhallitus yli kaksinkertaisti halpalentoyhtiöiden voitelurahan budjetin. Samaan aikaan bussiliikenne on henkitoreissaan ja kaupunki irtisanoo henkilöstöään.

Suomessa tulee asettaa kansalaisille henkilökohtainen hiilibudjetti, jossa asetetaan hiilijalanjäljelle enimmäisraja.

Tämä ei olisi hullumpi idea. Mielestäni vauraus ja hyvät tulot eivät oikeuta yltiöpäiseen ja saastuttavaan kulutukseen.

Eduskunnan pitäisi antaa lupia uusille ydinvoimaloille.

Ei missään tapauksessa, tätä tulisin eduskunnassa vastustamaan.

Ydinvoima on hidastanut ja hidastaisi kestävien uusiutuvien sähköntuotantomuotojen investointeja. Näillä ei ole ydinvoiman moninaisia ongelmia.

Armeija marssii vatsallaan, eikä Suomen puolustusvoimiin tarvita kasvisruokapäivää.

Armeijan vatsan on totuttava siihen, että joka päivä ei ehkä kriisitilanteessa ole lihapullia tarjota. Kasvisruokavalio on myös terveellistä eikä ole pahitteeksi, että armeijakin ottaa ilmastonmuutoksen tosissaan.

Suur-Saimaan lähistölle suunnitellut kaivokset uhkaavat alueen vesien tilaa.

Ihmistoiminta ja taloudellinen hyvinvointi ja kasvu vaativat joskus ympäristön pilaamista jossain määrin tai jopa merkittävästi, ja joskus se on hyväksyttävä – pitkin hampain. Saimaa kuitenkin on erityisen arvokas luontokokonaisuus norppineen ja herkkine vesiekosysteemeineen, eikä sen tilaa tule vaarantaa lyhytnäköisen hyödyn takia.