Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Sitran visio sähköautoistuvasta ja tuulivoimaistuvasta Suomesta 2030

Lisätty 20.11.2018

”Sitra kehittäisi kansallista sähkönsiirtoverkkoa niin, että se pystyy vastaamaan maa- ja merituulivoiman kasvuun. Sähkön tuotannon ja kulutuksen kasvua varten tarvitaan sähköverkon jo suunniteltujen investointien lisäksi noin viisi uutta 400 kilovoltin siirtolinjaan, joiden yksikköhinta on noin 100 miljoonaa euroa. Nousevat huolto-, ylläpito-, ja pääomakustannukset voivat Sitran mukaan vaatia jopa 10 prosentin korotuksen sähkönsiirtomaksuihin.” (Rinne Mika, Iltalehti 19.11.2018)

Tuulivoima tulee vääjäämättä kasvamaan. Sen tuotannosta tulee selkeästi halvin sähköntuotantomuoto. Tuulivoiman etuna on myös sen vähäpäästöisyys.  

Sähkönsiirtomaksut ovat nousseet noin 6 % vuodessa, kiitos sähkömarkkinalain toimitusvarmuuden kiristämisen joulun 2011 Tapanimyrskyn peruina. Kyse on säävarmasta sähköverkosta ja tiukoista toimitusvarmuusvaatimuksista joka niemen ja notkon kesämökkiinkin ympärivuotisesti. Erityisesti maaseudun sähköä käyttäville ihmisille laki on tulossa kalliiksi.

Sähkönsiirtomaksut tulevat mitä todennäköisimmin nousemaan entiseen malliin ja vuonna 2030 taksat ovat osapuilleen 100 % isommat kuin nyt. Jos 10 % osuus siitä on tuulivoimakapasiteetin kasvamisen syytä, niin hinta on aika pieni etuihin nähden. Loppuosa korotuksista tulee käytännössä maakaapeloinnista ja Energiamarkkinaviraston sähkönsiirtoyhtiöille sallimasta suuremmasta sallitusta tuottoprosentista. Käytännössä maakaapelointi-investoinneille sallitaan entistä suurempi tuotto. Kaivinkoneella kaivamisesta on siis tullut sähkönsiirtoyhtiöille tuottoisa ja varma bisnes.

Sähkönsiirtomaksuista yleensä eniten valittavat ne, jotka käyttävät vähän sähköä tyypillisesti syrjäisellä paikalla, toisin sanoen harvoin kesämökeillään käyvät. Tällöin siirtomaksujen ja perusmaksujen osuus on laskusta harvinaisen iso. Mutta juuri heidän takiaan joudutaan miljoonilla tai miljardeilla euroilla kaapeloimaan sähkölinjoja maan alle. Esimerkiksi Lappeenrannassa haja-asutusalueiden kaapeloinnit tulevat kaikkien Lappeenrannan Energian asiakkaiden maksettaviksi. Helsingissä Helenin asiakkaat eivät maakaapeloinnin kustannuksista juurikaan kärsi.

Sähköautojen määräksi ja tavoitteeksi vuodelle 2030 on viime päivinä asetettu erilaisia lukuja 700 000:sta 850 000:een. Suomen ilmastopaneeli julkaisi lokakuussa 2018 vaatimuksen 850 000 sähköautosta osana globaalia tavoitetta pitää lämpötilan nousu 1,5 asteen rajoissa. Sitra puolestaan julkaisi marraskuussa 2018 vaatimuksen 800 000 sähköautosta. On selvää, että luvut ovat vähintään haastavia toteutettavaksi ja jopa epärealistisia. Sähköautoissa on lisäksi omat kestävyysongelmansa. Akkumateriaalien valmistus rasittaa ympäristöä ja sähkön alkuperä määrää ajamisen kestävyyden. Tuulivoiman lisäys on sähköautojenkin kannalta hyvä uutinen.

Kimmo Klemola