Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Lentoaseman matkustajatavoite on ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa (Etelä-Saimaa mielipide 21.10.2018)

Lisätty 09.11.2018

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi viime viikolla raportin, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on leikattava paljon ja nopeasti. Suomessa edelleen monen reaktio oli, että Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat maailman mittakaavassa merkityksettömiä eikä meidän toimilla ole merkitystä. Vastuu vieritetään muille, lähinnä Kiinalle ja Intialle. Näiden maiden päästöt henkeä kohti ovat kuitenkin selvästi suomalaisten päästöjä pienemmät.

Päästöjemme vähättelijöiden logiikalla voisimme jakaa koko maailman 5,5 miljoonan asukkaan alueisiin ja todeta, ettei millään näistä alueista ole merkitystä koko maailman kasvihuonekaasupäästöjen rinnalla.

Vastikään julkaistiin myös toinen raportti, Rambollin laatima Lappeenrannan lentoasemaselvitys. Lentoliikenteen rajoitteiksi raportissa oli määritelty kiitoradan pituus ja meluhaitat. Kasvihuonekaasupäästöistä tai kaupungin ilmastotavoitteista ei ollut mainintaa.

Mainossloganeissa Lappeenranta ilmoittaa olevansa Suomen ilmastopääkaupunki ja tavoittelevansa kasvihuonekaasupäästöjen alentamista 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä, jolloin Lappeenrannan päästöt olisivat noin 100 kt CO2-ekvivalenttia vuodessa. Kaupunginvaltuuston asettama tavoite vuoden 2028 lentoaseman matkustajamääräksi on puoli miljoonaa. Tavoite on ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa. Raakaöljypohjaista kerosiinia poltettaessa puoli miljoonaa Italian lentoa aiheuttaa 290 kt CO2-ekvivalentin päästöt. Kestävästi tuotettu biokerosiinikään ei auttaisi, päästöt olisivat edelleen yli 100 kt CO2-ekvivalenttia.

Myös lentokentän tuoman elinvoiman kannalta pää kannattaisi ottaa pois puskasta. Lentokoneet lähinnä vievät Lappeenrannasta pois eteläkarjalaisia lomailijoita sekä venäläisiä tienkuluttajia. Lappeenrannan maksamalle puolen miljoonan euron vuosittaiselle lentoliikenteen markkinointituelle olisi tehokkaampaakin käyttöä. Sillä hinnalla Lappeenranta saisi kymmenen Helsingin Sanomien etusivun mainosta.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, kaupunginvaltuutettu (vihr), Lappeenranta