Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Lappeenrannan jätevedenpuhdistamo

Lisätty 10.06.2017

Lappeenrannan jätevedenpuhdistamokeskustelussa on liikkunut aika paljon tietämättömyyttä tai virheellistä tietoa. Periaatteessa puhdistamo voitaisiin rakentaa vaikka Kahilanniemen golfkentälle ja vedet laskea viereen Saimaaseen. Realistisiksi vaihtoehdoiksi valikoituivat kuitenkin käytännössä Hyväristönmäki ja Kukkuroinmäki. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on jo päättänyt paikaksi Hyväristönmäen.

Toikansuon puhdistamo puhdistaa 60 000 ihmisen vedet Lappeenrannasta Lemiltä ja Taipalsaarelta. Toikansuon vedet pitää johtaa uuteen puhdistamoon. Ylämaalla ja Nuijamaalla puhdistamoissa käsitellään yhteensä 550 asukkaan jätevedet. Niiden merkitys puhdistamoratkaisussa on mitätön. Joutsenossa käsitellään 6800 asukkaan jätevedet. Se puhdistamo on toimiva.

Mädättämö nimenä kuulostaa pahalta, mutta se on ympäristöinvestointi. Mädättämö tarkoittaa biokaasureaktoria, jossa osa puhdistamolietteen kiintoaineesta muuttuu metaaniksi. Metaani voidaan polttaa lämmöksi tai käyttää puhdistettuna ajoneuvojen polttoaineena. Mädättämö on myös hajujenpoistaja.

Kukkuroinmäelle rakennetaan biokaasua tuottava mädättämö, johon Hyväristönmäen kiintoliete on tarkoitus viedä tuottamaan biokaasua. Mädättämön voisi rakentaa myös Hyväristönmäelle, mikäli puhdistamo sinne rakennetaan. Koska vain pieni osa kiintoaineesta kaasuuntuu mädätysprosessissa, Kukkuroinmäelle kuljetettavaksi tulee joka tapauksessa suunnilleen sama määrä kiintolietettä kompostoitavaksi. Kiintolietteen vieminen kaasutettavaksi Kukkuroinmäelle on siis järkevää, koska kahta mädättämöä ei kannata rakentaa.

Mädättämön sijoittuminen Kukkuroinmäelle ei tarkoita, että myös jätevedenpudistamo kannattaisi sinne rakentaa. On taloudellisempaa ja ympäristöystävällisempää kuljettaa maanteitse 34 kuutiota kiintolietettä päivässä Hyväristönmäeltä Kukkuroinmäelle kuin pumpata kaikki jätevesi, 20 000 kuutiota päivässä, Kukkuroinmäelle.

Investointilaskelmat ja ympäristöarviot on tehty. Materiaalia on satoja sivuja. Hyväristönmäki vaatii putkilinjaa 5,3 km + yhden pumppaamon ja Kukkuroinmäki 25 km putkilinjaa + kuusi pumppaamoa. Hyväristönmäen tila/lunastustarve on noin 12 hehtaaria, 5 km putkilinjaa tarvii noin 10 hehtaaria maata. Kukkuroinmäen vaihtoehdon 25 km putkilinjaa tarkoittaa ainakin rakennusajaksi noin 50 hehtaarin tarvetta, joista pitää neuvotella maanomistajien kanssa. Investoinnin ero Hyväristönmäen eduksi on selvitysten perusteella noin 20–23 miljoonaa euroa, yhden teatterin hinta.

Eräs kaupunkipoliitikko väitti, oletti tai luuli, että 50 vuoden aikana kiintolietteen vieminen Hyväristönmäeltä Kukkuroinmäelle maksaa niin paljon, että Kukkuroinmäki tulee elinkaareltaan halvemmaksi. Kiintolietettä kuljetetaan kuitenkin vain yksi kuorma päivässä (34 kuutiota). Kaupunginhallitus teki juuri päätöksen, että kaupungin ajoneuvot kulkevat vastaisuudessa joko sähköllä tai biokaasulla. Lietteenkuljetus voidaan siis hoitaa tulevaisuudessa Kukkuroinmäen biokaasulla.

Vaihtoehto on pumpata joka päivä 20 000 kuutiota jätevettä Kukkuroinmäelle (ja sieltä takaisin Rakkolanjokeen tai muualle kauas, Saimaan kanavaan vettä ei saa laskea). Käyttökuluiltaan Kukkuroinmäen puhdistamovaihtoehto on vähintään 250 000 euroa kalliimpi ratkaisu per vuosi. Viidenkymmenen käyttövuoden aikana Hyväristönmäen käyttökulut ovat siis nykyrahassa noin 12,5 miljoonaa pienemmät.

Myös ympäristö kiittää Hyväristönmäen vaihtoehdosta. Lappeenrannan Energia Oy:n myymän sähkön elinkaaren hiilijalanjäljen mukaan laskettuna Kukkuroinmäelle sijoitetun puhdistamon pumppauksen vaatiman sähkön vuosittaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 600 tCO2e suuremmat kuin Hyväristönmäen vaihtoehdossa. Tulevien vuosien aikana Lappeenrannan Energian myymä sähkö voi tosin vihertyä. Hyväristönmäen vaihtoehdossa tulee kasvihuonekaasupäästöjä kiintolietteen kuljetuksesta noin 30 tCO2e/vuosi, mikäli käytetään fossiilista dieseliä. Biokaasua kuljetuksiin käyttämällä elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 4 tCO2e/vuosi. Kiintolietteen kuljetukseen kuluu vajaa 2 % tuotetusta biokaasusta.

Jäteveden kuljetus putkia pitkin Kukkuroinmäelle kuluttaa 30 kertaa enemmän energiaa kuin kiintolietteen kuljetus Hyväristönmäeltä Kukkuroinmäelle maanteitse.

Veronmaksajien ja ympäristön kannalta tuntuu vahvasti siltä että kaupunginvatuuston päätös sijoittaa puhdistamo Hyväristönmäelle on järkevä.

Kimmo Klemola

kaupunginvaltuutettu, elinkeino- ja kaupunkikehityslautakunnan jäsen, Lappeenrannan Energia Oy:n hallituksen jäsen