Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Kaakon metsät eivät sido hiiltä

Lisätty 14.11.2019

Ylen Kaakkois-Suomen uutisissa (14.10.) kehuttiin suomalaista 1950-luvulta saakka jatkunutta tehometsätaloutta ja sen ansiosta kasvanutta puumäärää Suomen metsissä.

Aiempien vuosisatojen jäljiltä lähtökohta oli kuitenkin vaatimaton. Kaskeaminen, tervanpoltto, puuhiili metallisulattoja varten ja polttopuut olivat riuduttaneet Suomen metsiä vuosisatojen ajan.

Tehometsätalouteen 1950-luvulta lähtien kuului soidemme laajamittainen ojittaminen ja kuivaus metsätalouskäyttöön, mikä selittää suuren osan metsiemme kasvaneesta puumäärästä. Saadun puutuotoksen hinta on kuitenkin ollut karmea vesistöille, luonnolle ja ilmastolle.

Metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala Itä-Suomen yliopistosta on kirjoittanut, että Suomen metsissä on vähän puuta. Sen huomaa jokainen luonnossa liikkuja. Suurin osa metsistämme on hakkuuaukkoa, nuorta taimikkoa tai vielä kovin ohkaisena kasvavaa metsää. Metsä ehtii hädin tuskin nuoruusikään, kun se jo päätehakataan. Pukkalan mukaan metsissämme voisi toisenlaisella metsänhoidolla olla puuta reilun sadan kuutiometrin per hehtaari sijasta 300 kuutiota hehtaarilla.

Esimerkiksi Saksassa on metsää alle puolet Suomen metsäpinta-alasta, mutta puuta metsissä on reilusti enemmän kuin Suomen metsissä.

Hannu Helineva ehdotti (Kaakon viestinnän lehdet 9.10.), että Suomessa otettaisiin käyttöön hiilinieluvero. Ehdotuksen mukaan hiilinieluveroa perittäisiin sellaisten alueiden kaikilta asukkailta, joissa luonnon hiilinielut olisivat pienimmät. Helinevan kiikarissa olivat ilmeisesti pääkaupunkiseudun asukkaat.

Kokonaisuudessaan Suomen metsät ovat hiilinielu, vaikka viime vuosien ennätyshakkuut ovat pienentäneet nielua huomattavasti. Kaakkois-Suomen kaikissa maakunnissa hakkuumäärät ovat kuitenkin niin suuria, että alueen metsien hiilinielut ovat negatiiviset – metsistä on tullut päästölähteitä. Ehdotetussa hiilinieluverossa suurimmiksi maksajiksi joutuisivat eteläsavolaiset ja eteläkarjalaiset. Maksajan rooliin joutuisivat myös Kymenlaakson asukkaat.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, Lappeenranta