Viime sunnuntaina oli maailman sananvapauden päivä. Tai virallisesti taidettiin viettää kansainvälistä lehdistönvapauden päivää. Suomessa lehdistö on tutkitusti vapaata ja sananvapaus on voimissaan. Toimittajat ilman rajoja -järjestö listasi Suomen lehdistönvapauden helmikuussa ykköseksi kuudetta kertaa.

Syksy Räsänen kirjoitti Voima-lehdessä 3/2015:

”Meilläkin on nostettu sananvapauden korkeimmaksi muodoksi virallisten vihollisten pilkkaaminen. Charlie Hebdon toimituksessa tehdyn joukkomurhan jälkeen pidettiin suorastaan velvollisuutena julkaista lehden osin muslimivastaisia pilakuvia, islamismin vastustamisen varjolla.

Hirmutyön jälkeen oli aiheellista korostaa sananvapauteen kuuluvaa oikeutta julkaista halventavaakin aineistoa. Mutta olisi myös ollut tärkeää muistaa, että se, että johonkin on oikeus, ei tarkoita sitä, että se olisi oikein. Sen sijaan Charlie Hebdo nostettiin pyhimykseksi, johon samaistuminen iskulauseella ”Minä olen Charlie” kertoi vihollisia ylevämmästä moraalista.

Charlie Hebdon muslimivastaisuus ja rasismi hiveli vallitsevia ennakkoluuloja ja hyökkäys tarjosi tilaisuuden verhota ne oikeamielisyyden kaapuun. Jos lehti olisi sen sijaan ollut juutalaisvastainen, sen pilakuvia ei olisi kiirehditty uudelleenjulkaisemaan, eikä sitä myytäisi ympäri Eurooppaa, mukaan lukien Rosebudin kauppa.

Tästä saatiin hassu osoitus, kun Berliner Zeitung pyysi anteeksi julkaistuaan Charlie Hebdon muslimivastaisen kuvan sijaan vahingossa juutalaisvastaisen kuvan. Vähemmän huvittavaa oli se, että sananvapauden juhlahumussa Ranskan poliisi pidätti kymmeniä ihmisiä lausunnoista, joiden katsottiin ”puolustavan terrorismia”. Poliisiasemalle vietiin muun muassa kahdeksanvuotias poika, joka kieltäytyi julistamasta koululuokan edessä olevansa Charlie.”

Juha Kärkkäinen julkaisi Magneettimedia-kaupunkilehdessään vuonna 2011 Adrian Salbuchin artikkelin ”Maailmanmahti USA on sionistien sätkynukke”. Salbuchin artikkeli on täysin asiallinen. Se ei kohdistu juutalaisuuteen vaan sionismiin. Kärkkäinen ja Magneettimedia tuomittiin artikkelin julkaisemisesta sakkoihin.

Rohkenen epäillä, ettei poliisi tai lautamies ymmärrä edes juutalaisuuden ja sionismin eroa. Artikkelissa ei edes mainita juutalaissanaa muuta kuin erään järjestön nimen yhteydessä.

Sionismi eli juutalaisnationalismi tarkoittaa käytännössä Israelin valtion kannattamista. Suomen oikeuslaitos on käytännössä kriminalisoinut Israelin valtion kritisoimisen.

Taustalla on maailmalla vahvan Israel-lobbyn halu vaientaa kaikki Israelia ja juutalaisia (tai oikeammin sionisteja) arvosteleva kirjoittaminen mediassa tai ainakin asettaa pelotteita vapaalle medialle. Kuten Kärkkäisen ja Magneettimedian tapaus osoittaa, siinä on onnistuttu.

Mikään media ei ole Kärkkäisen tapauksessa asettunut puolustamaan sananvapautta.